Jättihankkeen viimeinen oljenkorsi: Suomi ja Viro hakevat kaasuputkeen huomattavaa EU-tukea

Mikäli 75 prosentin investointitukea ei saada, jää vuodesta 2008 asti suunniteltu kaasuputki toteutumatta. Komissio tekee päätöksen ensi vuoden alussa.

talous
Maakaasun siirtoputkia.
Gasum Oy

Suomi ja Viro jättivät tänään maita yhdistävän Balticconnector-kaasuputken EU-tukihakemuksen. Suomen osuutta putkesta toteuttaisi viime viikolla tarkoitusta varten perustettu valtionyhtiö Baltic Connector Oy. Viron osuudesta vastaa Elering Gaas.

Aiemmin hanketta Suomessa ajoi Gasum, josta Suomen valtio omistaa 75 prosenttia. Valtion kumppanina Gasumissa on neljänneksen omistuksella Venäjän valtionyhtiö Gazprom.

Gasum ilmoitti lokakuun alussa luopuvansa rakennushankkeesta, sillä se ei ole taloudellisesti kannattava. Valtion oma yhtiö päätettiin perustaa ajamaan hanketta, sillä kaasuputki nähdään Suomen energiaturvallisuuden kannalta merkittävänä, teollisuusneuvos Herkko Plit työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

– Lähtökohdat eivät ole puhtaasti liiketoiminnalliseen näkökantaan nojaavia vaan pitää miettiä myös energiapoliittista näkökulmaa, Plit sanoo.

Ei putkea ilman jättitukia

Gasumin selvityksen mukaan kaasun kilpailukyky on heikentynyt huomattavasti vuodesta 2008, jolloin hankkeen suunnittelu aloitettiin. Kaasumarkkinoiden ankeiden näkymien vuoksi hanke ei nytkähdä eteenpäin ilman huomattavia tukia. Hanketta varten haettiin tänään 75 prosentin investointitukea EU:lta.

– Tuki on aivan olennainen asia tämän hankkeen toteutumisen kannalta. Komissio tekee ensi vuoden alkupuolella päätöksen. Sen jälkeen nähdään missä ollaan, Plit sanoo.

Mikäli myöntävä päätös tulee, olisi putken tarkoitus olla Plitin mukaan valmis vuosina 2019 – 2020.