"Koiria koulutetaan niin, että ne huutavat kivusta" – väkivaltaisia koulutusmenetelmiä käytetään yhä

Sähköiskuja kaulaan ja kiveksiin, piikkipantoja, repimistä ja huutamista. Koiria koulutetaan edelleen pelolla ja väkivallalla, kertoo Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto. Asiaan on vaikea puuttua, sillä koiraharrastajat eivät uskalla puhua tapauksista.

ilmiöt
Koira hihnassa.
Mirva Korpela / Yle

Koirien kouluttamisessa käytetään edelleen kovia otteita ja jopa väkivaltaa.

Pelolla kouluttamista esiintyy yhä, vaikka pehmeämmät koulutusmenetelmät ovat viime vuosina yleistyneet, vahvistaa SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

– Koira saattaa elää jatkuvassa pelossa. Kouluttamisessa käytetään jopa laittomia menetelmiä: sähkö- ja piikkipantoja, koiraa heitellään ja käytetään muutenkin väkivaltaa. Vuoden sisällä olen kuullut useamman kerran sähkön johtamisesta koirien kiveksiin, SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist sanoo.

SEYn jäsenyhdistyksistä eri puolilta Suomea tulee viikottain ilmoituksia tapauksista, joissa koiria on koulutettu väkivaltaa käyttäen.

– Pahimmillaan koiria koulutetaan niin, että ne huutavat kivusta, Lindqvist jatkaa.

Suomen eläintenkouluttajien yhdistyksen puheenjohtaja, eläintenkoulutuksen opettaja Miia Kantinkoski sanoo, että rajuja koulutusmenetelmiä suositaan joissakin piireissä, vaikka valtaosa kohtelee koiria asiallisesti.

Koira saattaa elää jatkuvassa pelossa.

Maria Lindqvist

– Jotkut harrastajat käyttävät väkivaltaa, samoin osa ongelmakoirakouluttajista. Tällaisessa koulutuksessa koiran tottelevaisuus perustuu pelkoon.

Lindqvistin mukaan ilmoituksia kyseenalaisista käytännöistä tulee pääasiassa harrastajapuolelta, mutta yksittäisiä ilmoituksia on tullut myös virkakoirien koulutuksesta.

Rajuista menetelmistä vaietaan

Eläinsuojelulaki (siirryt toiseen palveluun) sanoo, että eläintä ei saa kohdella siten, että sille aiheutuu tarpeetonta kipua tai tuskaa.

Osa koulutusmenetelmistä on paitsi epäeettisiä, myös lainvastaisia, huomauttaa Maria Lindqvist.

Ne, jotka törmäävät väkivaltaan ja puuttuvat siihen, on suljettu esimerkiksi harrastusporukan ulkopuolelle.

Miia Kantinkoski

Eläinsuojelun kattojärjestön ja kouluttajayhdistyksen mukaan yksi syy siihen, että väkivaltaa käytetään yhä, on se, että siihen on vaikea puuttua.

– Ne, jotka törmäävät väkivaltaan ja puuttuvat siihen, on suljettu esimerkiksi harrastusporukan ulkopuolelle. Tällöin vaihtoehdot ovat katsoa vierestä ja harrastaa tai avata suunsa ja jäädä yksin, Kantinkoski sanoo.

– Suurin osa harrastaa ilman, että siihen liittyisi olennaisena osana ikävien asioiden vierestä seuraamista. Missään nimessä kyseessä ei siis ole suuren harrastajaporukan ongelma, hän jatkaa.

Lindqvistin mukaan kyseenalaisia koulutustapoja nähneet saattavat ottaa yhteyttä eläinsuojelujärjestöön, mutta eivät silti uskalla kertoa näkemästään poliisille.

– Tapauksia on vaikea todistaa, koska ihmiset eivät uskalla tulla omalla nimellään esiin. Piirit ovat pienet. Pelko harrastuspiirin ulkopuolelle joutumisesta tai maineen menettämisestä on iso.

SEY: Mistään muusta aiheesta ei tule yhtä paljon vihaista palautetta

Keskustelu koirien koulutusmenetelmistä on voimakkaasti polarisoitunutta. Osa koiraihmisistä suosii tapaa, joka perustuu ihmisen valta-aseman näyttämiseen koiralle.

SEYn Maria Lindqvist huomauttaa, että menetelmään saattaa liittyä koiran alistamista ja väkivaltaa.

Osa ihmisistä on sitä mieltä, että levitämme väärää ja vahingollista tietoa.

Maria Lindqvist

– Nämä opit olivat suosittuja 1980-luvulla. Sen jälkeen käsitys siitä, miten eläin oppii, on muuttunut. Rinnalle on tullut pehmeämpiä, eläinystävällisiä tapoja.

Esimerkiksi positiiviseen vahvistamiseen perustuvassa koulutuksessa koiraa palkitaan asiasta, jonka se tekee oikein.

Jotain eri koulutustapojen kannattajien jakautumisesta kertoo sekin, että SEYn kannanotot koirien kouluttamisesta poikivat aina vihaisen palautteen ryöpyn.

– Ei ole montaakaan muuta asiaa, josta saisimme niin paljon vihaista palautetta. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että levitämme väärää ja vahingollista tietoa, Lindqvist sanoo.

"Eläimestä voi tulla vaarallinen, koska se pelkää ihmistä"

Suomen eläintenkouluttajien puheenjohtaja Kantinkoski huomauttaa, että useimmat koiranomistajat haluavat kohdella lemmikkejään hyvin, kunhan heille kertoo, miten koiraa koulutetaan reilusti.

Harva ihminen haluaa pahaa, mutta ei vain tule ajatelleeksi, mitä tekee.

Miia Kantinkoski

– Kaikki, mikä aiheuttaa pelkoa, on väkivaltaa. Yhdistyksessämme jaamme tietoa siitä, mitä esimerkiksi kuristavan kaulapannan käyttäminen ja taluttimesta nykiminen aiheuttavat. Harva ihminen haluaa pahaa, mutta ei vain tule ajatelleeksi, mitä tekee.

Hän kertoo opastavansa koiraharrastajille ja muille koiria kouluttaville, että esimerkiksi kaulapannasta nykiminen voi aiheuttaa koiralle pitkäaikaisia kiputiloja niskaan, mikä puolestaan vaikuttaa sen käytökseen.

– Pelko on suurin aggression aiheuttaja. Eläimestä voi tulla vaarallinen, koska se pelkää ihmistä, jonka kanssa on tekemisissä.

Kantinkoski haluaa korostaa, että Suomessa koirankoulutuksen tilanne on kuitenkin kansainvälisestikin vertailtuna hyvä. Hänen mukaansa väkivaltainen koulutus ei ole arkipäivää.

Harva hyväksyy julmaa kohtelua

SEYn toiminnanjohtaja Maria Lindqvist antaa kiitosta siitä, että yleinen tietämys koirien kouluttamisesta ilman väkivaltaa on yleistynyt. Hän uskoo, että yhä harvempi ihminen koulii eläimiä pelolla.

Eläimiä voi ja kannattaa kouluttaa, mutta se kannattaa tehdä yhteistyössä eläinten kanssa.

Maria Lindqvist

– Ihmiset ymmärtävät, että suoranainen julmuus eläimiä kohtaan ei ole ok. Suuri yleisö tuomitsee koirien kivesten sähköttämisen ja muun väkivallan.

Hän uskoo, että meneillään on eläinkäsityksen ja eläinten kouluttamisen murros.

– Eläimiä voi ja kannattaa kouluttaa, mutta se kannattaa tehdä yhteistyössä eläinten kanssa. Niin, että ne ovat tyytyväisiä eikä niille aiheuteta tarpeetonta pelkoa.