Sudet valtasivat ensimmäisen reviirinsä Hämeessä – peuranraadot vahvistavat susiparin liikkeet

Renkolaisesta kuusitaimikosta löytyy verisiä raahausjälkiä. Viime perjantain aamuyön tunteina sudet saivat saaliikseen valkohäntäpeuran ja söivät siitä suuren osan. Aamulla korppien parveilu paljasti yön tapahtumat. Viimeisen parin viikon sisällä metsämiehet ovat löytäneet susien jäljiltä tusinanverran hirvieläinten raatoja. Useimmiten susien saaliiksi on joutunut valkohäntäpeura.

luonto
Riistakamerakuva sudesta.
Hämeen poliisi

Riistakamerakuvat ja näköhavainnot vahvistavat susien löytäneen pysyvästi paikkansa Hämeestä. Susia on nähty myös lähellä asutusta.

Havaintojen perusteella Kanta-Hämeen alueella liikkuu varmuudella yksi susipari ja yksinäinen urossusi, vahvistavat Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Antti Härkälä.

Nuoret sudet hakevat uusia asuinalueita

Susilaumoja on elänyt jo useamman vuoden ajan Satakunnassa varsinkin Säkylän ja Köyliön alueella. Hämeeseen sudet ovat voineet tulla lännestä, jossa reviirit ovat käyneet ahtaiksi. Tutkimusmestari Antti Härkälä sanoo kuitenkin, ettei tästä voi kuitenkaan olla varma.

Puoliksi syöty valkohäntäpeura
Sudet raatelivat valkohäntäpeuran Rengossa.Yksityishenkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen

– Nuorten susien vaellukset saattavat olla satoja kilometrejä. Ne ovat voineet tulla mistä vaan aikaisemmin asutulta susireviiriltä Suomesta. Suden reviiri voi hyvinkin olla laajuudeltaan tuhat neliökilometriä eli ne liikkuvat alueella, jonka halkaisija on 30-40 kilometriä.

– Nuoret sudet pyrkivät etsimään uusia elinalueita ja -kumppaneita. Se on niille aivan luontaista käyttäytymistä. Tyypillisimmillään noin vuoden iässä ne irtaantuvat omasta synnyinlaumastaan ja vaeltavat kuka minnekin.

Susipentuetta odotellessa

Susi voi saada pentuja kaksivuotiaana. Kanta-Hämeessä liikkuvan susipariskunnan myötä maakunnassa saattaa syntyä ensimmäinen susipentue vuosikymmeniin.

– Jos kyseessä on uros ja naaras, jotka ovat muodostaneet susiparin, kyllä siinä on mahdollisuus, että ne ennemmin tai myöhemmin tekevät pentuja ja muodostuu lauma.

Ennemmin tai myöhemmin ne tekevät pentuja ja muodostuu lauma

Antti Härkälä

Jos sudet eivät koe liikkuessaan häirintää, ne saattavat tulla myös asutuksen lähelle, huomauttaa tutkimusmestari Antti Härkälä.

– Susi on sopeutuvainen eläin ja se mukautuu erilaisiin elinympäristöihin. Jos se ei ole kokenut ihmisasutuksesta uhkaa, se ei myöskään osaa sitä pelätä.

Menneisiin vuosikymmeniin verrattuna aika on nyt susien kannalta merkittävästi erilainen. Kun vielä viisikymmentä vuotta sitten susijahtiin valjastettiin jopa satoja miehiä ja sutta jahdattiin yli maakuntarajojen, saavat sudet elää nyt varsin rauhassa.

– Aiemmin ei kovin kauan ihmetelty pihapiirissä liikkuvaa sutta, kun se pyrittiin tappamaan. Nyt politiikka on eri ja siksi havaintoja asutuksen liepeillä kertyy, huomauttaa Härkälä.

Varovaisuutta syytä noudattaa

Satakunnan susilauman elämä on sujunut entiseen tapaan. Keväällä susilaumaan syntyi uusia pentuja, jotka huhtikuun liepeillä irtaantuvat omasta laumastaan. Silloin Hämeeseenkin saattaa pyrkiä lisää susia.

– Laumasta lähdön jälkeen nuorista susista voi kertyä havaintoja mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja erikoisimmissa tilanteissa.

Tutkimusmestari Antti Härkälä ei pidä sutta suoranaisena uhkana ihmisille, mutta ison petoeläimen kanssa on syytä noudattaa varovaisuutta.

– Tämän hetken kokemusten ja näkemysten mukaan uhkaa ei ole, mutta ei voi myöskään luvata mitään, etteikö jotain voisi sattua.