Miinuslasit kohta joka toisella – Nykynuoren on tärkeämpi nähdä lähelle kuin kauas

Kiinalaisnuorista jopa 90 prosenttia ei näe riittävän hyvin kauas. Suomessa likinäköisten osuus ei, ainakaan vielä, ole näin suuri, mutta kaamos, valoisat kesäyöt ja jatkuva datailu saattavat edesauttaa näön heikkenemistä.

Kotimaa
Näkötarkastus.
Yle

1960-luvun lopussa havaittiin, ettei likinäkö kulje ainoastaan geeneissä: myös elintavat vaikuttavat siihen, saako ihminen rillit päähänsä teininä, ellei jo lapsena.

Moderni elämäntyyli kohdistaa katseet yhä lähemmäksi. Lähelle tuijottamisen ja hämärissä sisätiloissa oleskelun on havaittu lisäävän likitaitteisuuden riskiä.

– Elämämme on siirtynyt metsästyksestä ja kalastuksesta tabletteihin ja kännyköihin. On havaittu, että likinäköisyys on yleisempää akateemisilla aloilla, joilla valmistumisen eteen täytyy lukea paljon, sanoo professori, osaston ylilääkäri Timo Tervo HUSin Silmäklinikalta.

– Kun katsotaan lähelle, silmän mukauttajalihaksen täytyy supistua. Epäillään, että tämä on yksi monista mekanismeista, joka pitkään jatkuessa, varsinkin nuorella iällä, voi aiheuttaa likinäköisyyttä.

likinäköisyys Itä-Aasiassa ja Suomessa graaffi
1960-luvun Suomessa likinäköisiä oli 20 prosenttia väestöstä. 2010-luvulla likinäköisiä on 25 prosenttia. Ero Itä-Aasian nuoriin on huima. Lähteet: Australian National University, HUS SilmäklinikkaYle Uutisgrafiikka

Kiinalaiset kirjainmerkit pistävät lasten silmät lujille

Uutta tietoa akateemisten lukutoukkien näköongelmat eivät varsinaisesti ole, mutta vasta hiljattain on havahduttu siihen, kuinka voimakkaasti likinäköisyys maailmassa yleistyy.

Suomessa arviolta 25 prosenttia väestöstä on likinäköisiä. Itä-Aasian maiden urbaaneilla alueilla sama luku pelkästään teineillä ja nuorilla aikuisilla huitelee 80–90 prosentissa.

– Tämän arvellaan johtuvan osittain geeniperimästä. Syy voi myös olla siinä, että aasialaislapset joutuvat treenaamaan tuntikausia kirjainmerkkejä nenä kiinni paperissa, Timo Tervo sanoo.

Kiinassa keskiverto-shanghailaisteini tekee läksyjä 14 tuntia viikossa. Brittiteineillä vastaava aika on viisi tuntia, yhdysvalloissa kuusi tuntia viikossa. Suomessa läksyjä tulee tunnetusti vähemmän suhteessa moniin maihin.

Verkkokalvon irtoaman ja glaukooman riski kasvaa

Australialaistutkijat ovat arvioineet (siirryt toiseen palveluun), että vuonna 2050 jopa puolet maailman ihmisistä on likinäköisiä.

Trendin nurja puoli on esimerkiksi se, että voimakas likinäköisyys lisää riskiä verkkokalvon irtoamalle ja näkökenttää supistavalle glaukoomalle.

– Toisaalta nyky-yhteiskunnassa on hyväkin nähdä paremmin lähelle, koska suurin osa elämästämme on lähityöskentelyä. Voi olla, että tässä on evoluutiotakin mukana: meiltä vaaditaan kykyä nähdä lähelle, jotta pärjäisimme.

Tankkaa valoa päivällä, pimennä vauvan makuuhuone yöksi

Likinäköisyyden ehkäisyyn ei ole olemassa varmaa, lääketieteellisesti hyväksyttyä keinoa.

Yhdysvaltalaistutkija Richard Stone havaitsi 1990-luvun lopulla, että ihmisillä, jotka ovat alle puolivuotiaina nukkuneet yönsä valoisassa tilassa, likinäköisyys oli muita yleisempää.

Tästä syystä Timo Tervo halusi 2000-luvun alussa selvittää Lapissa huhti–elokuun aikana syntyneiden varusmiesten likinäköisyyttä.

– Viitteitä löytyi, että Lapissa kesäaikaan syntyneillä olisi enemmän likinäköisyyttä. Silmän on välillä saatava olla levossa.

Toisaalta ulkoilua päivänvalossa pidetään hyvänä aivoille ja sitä myötä silmille.

Samassa tutkimuksessa Timo Tervo havaitsi, että ruskeasilmäisillä ja pitkillä varusmiehillä näytti olevan enemmän likinäköisyyttä.

Timo Tervo näkee myös tärkeänä sen, ettei lapsille määrättäisi liian voimakkaita miinuslaseja.

– Lasten silmät kannattaisi tutkia pupilleja laajentavan, mukauttajalihaksen lamaannuttavan silmätipan kanssa. Vain silloin saadaan todellinen taittovoima selville. Aina näin ei tehdä.