Inhokkiruoka pysyy palautteesta huolimatta päiväkotien ruokalistalla – "Onko tarvetta oppia syömään?"

Silakkalaatikko on ruoka, joka jää lapsilta usein syömättä. Kotkassa silakkalaatikkoa tarjotaan sinnikkäästi huonosta palautteesta huolimatta.

Kotimaa
Lapsi asettaa juustoa näkkileivän päälle
Yle

Kotkan päiväkodeissa on tarjolla silakkalaatikkoa muutaman kuukauden välein. Lapsen reaktio on useimmiten yök, en syö.

– Maku on nykypäivän lapsille outo. Silakassa on myös pieniä ruotoja, joita lapset vierastavat. Ryhmässä on vain yksi tai kaksi lasta, jotka silakkalaatikosta tykkäävät, kertoo Kotkan Korkeakosken päiväkodin johtaja Mari Raatikainen.

Kotkassa päiväkotien henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa ylijäävää ruokaa, mutta Raatikaisen mukaan silakkalaatikko ei ole kovin suosittua aikuistenkaan keskuudessa.

– Silloin ylijäävä ruoka menee yleensä suoraan biojätteeseen.

Ruokakulttuuri muuttunut

Kotkan kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin ruuat toimittava Kymijoen Ravintopalvelut on saanut huonoa palautetta silakkalaatikosta etenkin kouluista ja päiväkodeista.

– Lapset eivät ole tottuneet sen makuun, koska ruokakulttuuri on hyvin erilainen kuin 60-70-luvuilla. En tee sitä itsekään omille lapsilleni, kertoo asiakkuuspäällikkö Kaisa Havana Kymijoen Ravintopalveluista.

Ryhmässä on vain yksi tai kaksi lasta, jotka silakkalaatikosta tykkäävät.

Mari Raatikainen

Silakkalaatikko palautettiin listoille muutama vuosi sitten. Ruokailijoilta saatu kritiikki on otettu huomioon niin, että silakkalaatikon tarjoamiskertoja on harvennettu. Se ei kuitenkaan ole poistumassa valikoimista.

– Haluamme pitää sen listoilla esimerkkinä kotkalaisesta perinneruuasta, koska ruuan tarkoitus on edistää myös paikallista ruokakulttuuria.

Maistelu on tärkeää

Päiväkodeissa tarjottava ruoka on herättänyt paljon keskustelua Kotkassa. Korkeakosken päiväkodin johtaja Mari Raatikainen pitää eri makujen maistelua tärkeänä.

– En tiedä, onko tarvetta kuitenkaan oppia syömään juuri silakkalaatikkoa. Tärkeintä on, että lapsi saa päivän aikana syötyä eikä jää nälkä.

Silakkalaatikon lisäksi lapset vierastavat usein kasvisruokia ja liian vahvasti maustettuja ruokia. Silloin lapset syövät päiväkodissa perunoita, näkkileipää ja salaattia, joilla yritetään pärjätä välipalaan saakka.

– Toiveena olisi, että välipala olisi näinä päivinä tukevampi. Se on välillä hyvin kevyt kiisseli tai pulla. Kaloritarve ei välttämättä täyty. Lapset tietysti tykkäävät pullasta, mutta sen ravintoarvot eivät ole kovin hyvät, Raatikainen toteaa.

Haluamme pitää sen listoilla esimerkkinä kotkalaisesta perinneruuasta.

Kaisa Havana

Kymijoen Ravintopalveluista kerrotaan, että silakkalaatikkopäivinä välipalana tarjotaan ruusunmarja-banaanirahkaa.

Helppo vaihtoehtokaan ei hyväksi

Lasten suosikkeja ovat makaronilaatikko, makkarasoppa, lihapullat ja kalapuikot. Ravitsemusterapeutin mielestä erilaisten ruokien maistaminen on tärkeää etenkin silloin, kun lapsen ruokavalio on yksipuolinen.

– On ilman muuta hyvä saada ravintoaineita monipuolisesti, jotta opitaan syömään erilaisia ruokia, toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Peuhkuri.

Peuhkuri kuitenkin muistuttaa, että ravitsemuksen monipuolisuus ei ole yhdestä tai kahdesta ruuasta kiinni.

– Jos ruokavalio on muuten monipuolinen, voi hyvin jättää yhden tai kaksi inhokkiruokaa pois. Ilman silakkalaatikkoa pärjää loistavasti.

Toisaalta myös ruokakulttuurin ylläpito on Peuhkurin mielestä tärkeää. Helppo vaihtoehtokaan ei hänen mielestään ole hyvä juttu, koska silloin ei edes yritetä oppia.

– Jos ruoka ei maistu, voisiko salaatti olla monipuolisempi? Tai mukana voisi olla tuore, pehmeä leipä, jota kautta saisi vähän täydennystä. On sääli, jos ruokakulttuuri kuihtuu hampurilaisten ja ranskalaisten alle, tai päiväkodeissa nakkeihin ja kalapuikkoihin.

Ilman silakkalaatikkoa pärjää loistavasti.

Katri Peuhkuri

Silakkalaatikon reseptiä ei muuteta

Kymijoen Ravintopalveluilla on eri puolilla kaupunkia ruokaraateja, jotka antavat sille palautetta ruuista. Ruokia kehitellään palautteen pohjalta maistuvammiksi.

Vaikeuksia tuottaa se, että saman ruuan olisi maistuttava useille käyttäjäryhmille vauvasta vaariin.

– Reseptejä tarkistetaan, jos esimerkiksi päiväkodeista tulee palautetta vaikkapa liian mausteisesta makkarakastikkeesta. Samasta ruuasta voidaan tehdä myös eri versioita eri asiakasryhmille, asiakkuuspäällikkö Kaisa Havana kertoo.

Silakkalaatikon reseptiä Havana ei kuitenkaan halua lähteä muuttamaan.

– Emme ole yrittäneet muuttaa sitä erilaiseksi, koska sillä on se oma tyypillinen, mieto makunsa.