Syöpää vastaan saattoi löytyä uusi yllättävä lääke – malaria

Lääkettä on testattu vasta hiirillä ja ihmiskokeet ovat mahdollisia aikaisintaan neljän vuoden kuluttua, sanoo professori. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että myrkyllä aseistetut malariaproteiinit pystyvät tappamaan syöpäsoluja tehokkaasti. Hoidon taustalla oleva löytö tehtiin sattumalta.

tiede
Tutkija pipetöi ainetta koeputkeen.
Matti Myller / Yle

Tanskalaisten malariatutkijoiden sattumalta löytämä proteiini voi auttaa useisiin syöpiin tepsivän hoitomuodon kehittämisessä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa uutta hoitoa testattiin pienelle joukolle hiiriä, ja se pysäytti monien erityyppisten syöpäkasvainten kasvun. Tutkimus on julkaistu tiedelehti Cancer Cellissä (siirryt toiseen palveluun).

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että myrkyllisiksi muunnetut malarialoiset pystyvät kokeiden perusteella löytämään ja tuhoamaan syöpäsoluja.

Avaimena istukan ja syöpäkasvainten samankaltaisuus

Hoidon perustana olevan löydön tekivät Kööpenhaminan yliopiston tutkijat, jotka tutkivat, miksi raskaana olevat naiset ovat erityisen alttiita malarialle. He havaitsivat, että malarialoinen tuottaa tiettyä proteiinia, joka auttaa loista kiinnittymään erääseen istukassa esiintyvään molekyyliin.

Löytö johti toiseen: tutkijat huomasivat, että samaa molekyyliä on myös useimmissa syöpäkasvaimissa. Yhteys on ymmärrettävä, sillä sekä istukka että syöpäkasvaimet kasvavat nopeasti.

Immunologian ja mikrobiologian professori Ali Salenti kertoo Kööpenhaminan yliopiston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), että tutkijat kokeilivat seuraavaksi, pystyykö malarialoinen kiinnittymään istukan lisäksi myös syöpäkasvaimiin löydetyn proteiinin avulla. Se onnistui.

Kanadalaiset tutkijat tulivat mukaan selvittämään, miten keksintöä voisi hyödyntää syöpien hoitamisessa. Laboratoriossa tutkijat lisäsivät proteiiniin myrkkyä ja testasivat luodun yhdisteen vaikutusta satoihin normaaleihin solulinjoihin ja syöpäsolulinjoihin. Proteiinin ja myrkyn yhdistelmä löysi ja tappoi yli 95 prosenttia syöpäsoluista.

Tämän jälkeen tutkijat testasivat yhdistettä hiirillä, joille oli istutettu ihmisten syöpäkasvaimia. Hiirillä, joihin oli tartutettu non-Hodgkinin lymfooma, hoitoa saaneiden hiirten kasvaimet olivat kooltaan noin neljänneksen kontrolliryhmän kasvaimista.

Hoito tepsi varsin hyvin myös eturauhassyöpään ja levinneeseen rintasyöpään, eikä hiirille aiheutunut haitallisia sivuvaikutuksia.

Ihmiskokeet mahdollisia aikaisintaan neljän vuoden kuluttua

Professori Salenti arvioi, että uutta hoitoa voitaisiin testata ihmisillä aikaisintaan neljän vuoden päästä.

– Suurimmat kysymykset ovat, toimiiko se ihmiskehossa ja kestääkö ihmiskeho tarvittavat annokset ilman sivuvaikutuksia, Salenti kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa tutkijat ovat kuitenkin optimistisia, sillä proteiini vaikuttaa kiinnittyvän vain molekyyleihin, jollaisia on pelkästään istukassa ja syöpäkasvaimissa.