Tutkija: Syntymässä uusi paperittomien ryhmä

Tutkijan mukaan esimerkiksi irakilainen turvapaikanhakija voi päätyä paperittomaksi ja tulottomaksi kadulle, sillä häntä ei voida kielteisen päätöksen jälkeen poistaa maasta. Moni lähtee matkaan väärin odotuksin, tutkija kannattaisikin humanitäärisen viisumin myöntämistä, jolloin ihmiset voisivat itse arvioida omia mahdollisuuksiaan elää uudessa maassa.

Kotimaa
Nykyiset vastaanottokeskukset ovat täyttyneet ääriään myöten täyteen Euroopan pakolaisvyöryn takia.
Yle

Väitöskirjatutkija Mervi Leppäkorven mielestä heinäkuussa voimaan tullut laki vapaaehtoisesta paluusta tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmisiä yritetään pakottaa palaamaan "vapaaehtoisesti".

Tämä tarkoittaa, että heidät voidaan oikeusasteiden päätösten jälkeen poistaa vastaanottokeskuksesta ilman mitään oikeuksia.

Tutkija Mervi Leppäkorpi

– Sillä oletuksella, että meillä ei ole palautussopimusta esimerkiksi Irakin kanssa eli ihmisiä ei voida pakottaa lentokoneeseen. Heidän kohdallaan tämä tarkoittaa, että heidät voidaan oikeusasteiden päätösten jälkeen poistaa vastaanottokeskuksesta ilman mitään oikeuksia.

Tämä johtaa Leppäkorven mukaan uuden, paperittomien ihmisten ryhmän syntymiseen.

– Tällä hetkellä paperittoman kannattaa Suomessa piilotella, koska hänet voidaan palauttaa, mutta irakilaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ei tarvitse piilotella, koska häntä ei voida poistaa maasta.

Paperittoman oikeudet vähissä

Paperittomalla ei ole oikeutta tehdä työtä, opiskella, saada sosiaaliturvaa tai oikeutta asumispalveluihin.

Turvapaikanhakijoita Irakista.
Jarkko Riikonen / Yle

– Kiireelliseen terveydenhuoltoonkin pääsee vain omalla kustannuksella. Heistä tulee tulottomia ihmisiä, jotka asuvat kadulla, juuri sitähän on Suomessa yritetty välttää.

Suomessa on Euroopan tasolla Leppäkorven mukaan varsin vähän paperittomia. Moni pärjää asumalla ystävien tai sukulaisten luona. Leppäkorpi huomauttaa, että Ruotsissa, jossa paperittomuus on yleisempää kuin Suomessa myös harmaa talous etenkin ravintola-alalla rehottaa.

– Johtaako paperittomuus meilläkin harmaan talouden lisääntymiseen? Vai tarkoittaako tämä sitä, ettei ihmisten kannata jäädä tänne, kun meillä on huonot harmaan talouden mahdollisuudet ja he päätyvät paperittomiksi muualle Eurooppaan?

"Saapuneiden määrä yllätys"

Yliopistolehtori Kati Turtiainen teki väitöskirjansa pakolaiskriisistä valtioiden rajojen näkökulmasta. Sitä ennen hän työskenteli vuosia Maahanmuuttopalveluissa Jyväskylässä.

Ihmiset haluavat vain päästä nopeasti normaaliin elämään, saada perheen kokoon.

Yliopisto-lehtori Kati Turtiainen

Tutkija on yllättynyt siitä, miten nopeasti Suomeen asti on tullut paljon ihmisiä – ja osa perille asti salakuljettajien avulla. Turtiaisen mukaan salakuljetuksista eroon pääseminen vaatisi liikkumisen helpottamista.

– Ihmiset haluavat vain päästä nopeasti normaaliin elämään, saada perheen kokoon. Joillakin on elämää tilapäisissä olosuhteissa pitkästikin takana.

Sekä Turtiainen että Leppäkorpi pitävät ajatusta humanitäärisestä viisumista hyvänä: ihmiset voisivat laillisesti ja turvallisesti lentää kotimaastaan Eurooppaan.

– Ihmiset voisivat tulla ja miettiä, mitä realistisia mahdollisuuksia perheellä on elää, Turtiainen sanoo.

Juuri kokeilu olisi Leppäkorven mielestä oleellista, sillä monella on vääriä odotuksia: koko suvun omaisuus saatetaan myydä, että yksi voidaan lähettää tekemään rahaa.

Aina ei ymmärretä, että työtä ei kauhean helposti kaikille ole.

Tutkija Mervi Leppäkorpi

– Aina ei ymmärretä, että työtä ei kauhean helposti kaikille ole.

Turtiainen ja Leppäkorpi alustivat Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston järjestämän pakolaiskriisiä käsittelevää luentoa.

Tutkijoita haastatteli Marja Roiha.