Ruotsi imee Pohjanmaalta työvoimaa asiantuntijatehtäviin

Muuttoliike Pohjanmaalta Ruotsiin kiihtyy. Syynä on maakunnan heikentynyt työllisyystilanne. Ruotsista löytyy tällä hetkellä paremmin töitä korkeasti koulutetuille. Naapurinmaan vetovoima on suuri varsinkin suomenruotsalaisten keskuudessa, mutta töitä löytyy suomenkielisillekin.

Kotimaa
Henkilöautot ajavat ramppia Wasalinen autolauttaan
Kesäkautena Vaasaan odotellaan aiempaa enemmän ruotsalaisia matkaajia UumajastaJarkko Heikkinen / Yle

Pohjanmaan rannikolta on helppo lähteä asiantuntijatehtäviin Ruotsiin. Kulttuurinen yhteys helpottaa muuttoa. Kielimuuria ei ole. Monet vastavalmistuneet ja valmistumassa olevat nuoret pohtivat muuttoa ulkomaille yhtenä vaihtoehtona, kun työtä Suomesta ei löydy.

Taloustilanne ja työllisyystilanne on Ruotsissa tällä hetkellä parempi kuin Suomessa.

– On selvä, että Ruotsi houkuttelee ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä, mutta kyllä sinne lähtee ihan suomenkielisiäkin. Englannin kieli on kova sana esimrkiksi it-alalla, sanoo Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki.

Helvi Riihimäen mukaan maastamuutto on voimistunut kahden viime vuoden aikana. Samaan aikaan työllisyystilanne maakunnassa on heikentynyt. Vuoden aikana Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella työttömyys on kasvanut noin yhdeksän prosenttia ja elokuun lopussa työttömiä oli jo yli kymmenen tuhatta.

Opettajia, yhteiskuntatieteilijöitä

– Ruotsi on selvästi vetovoimaisin maa. Lähtijöistä monilla on ammattikorkeakoulutukinto tai esimerkiksi opettajan tai yhteiskuntatieteellisen alan tutkinto.

Riihimäen mukaan sairaanhoitajien työllisyystilanne on Suomessa nyt parempi, joten hoitajien muuttointo Ruotsiin on jonkin verran vähentynyt.

Vaikka Suomesta lähtee koulutettua nuorta väkeä, näkee Helvi Riihimäki ilmiössä myös hyviä puolia.

– Elämme vapaan liiikkuvuuden Euroopassa ja kansaivälistyminen on tosiasia. Pitää muistaa, että ulkomailta haetaan myös osaamista ja ainakin osa lähtijöistä palaa Suomeen takaisin. Ulkomailla solmitaan myös arvokkaita kontakteja, jotka voivat synnyttää uutta työtä Suomessa.

Helvi Riihimäki tähdentää, että se muuttoliike josta nyt puhutaan, on jotain aivan muuta kuin 60- ja 70-lukujen muuttoaalto Ruotsiin.

– Silloin maaseutu tyhjeni ja Ruotsiin lähdettiin tehdastyön perässä. Sellaista ei ole enää näköpiirissä.