Tutkimus: Ensimmäiset ihmiset lähtivät Afrikasta paljon luultua aiemmin – kylmä Eurooppa ei kelvannut

Daoxianista Kiinasta löydetyt hampaat aientavat kymmenillätuhansilla vuosilla arviota siitä, milloin ihminen alkoi levittäytyä Afrikan ulkopuolelle.

tiede
Homo sapiensin ja Neanderthalin kallot pöydällä
Vasemmalla Homo sapiensin, oikealla Neanderthalin kallo.Jim Hollander / EPA

Kiinalaisesta luolasta tehty hammaslöytö vahvistaa olettamusta, jonka mukaan ensimmäiset Afrikasta lähteneet ihmiset eivät suunnanneetkaan kohti Eurooppaa, vaan kauas Aasiaan.

Kaakkois-Kiinassa Daoxianissa sijaitsevassa kalkkikiviluolassa äskettäin tehdyissä kaivauksissa löytyi kaikkiaan 47 hammasta, jotka tutkijoiden mukaan kuuluivat nykyihmiselle eli Homo sapiensille. Kaivausten tuloksista kerrotaan Nature-lehdessä. (siirryt toiseen palveluun)

Hampaiden ikä oli tutkijoille yllätys: ne olivat noin 80 000–100 000 vuotta vanhoja. Tähän asti yleinen käsitys on ollut, että tuossa vaiheessa ihminen ei ollut levittäytynyt kovinkaan kauas Afrikasta.

Tutkijoiden mukaan hampaiden ajoittaminen ei ollut ongelmatonta. Radiohiiliajoitusta ei voitu käyttää, koska niissä ei enää ollut radioaktiivista hiiltä. Oikeaan ikähaarukkaan päädyttiin muun muassa ajoittamalla luolan tippukivimuodostelmia, joiden alta hampaita löytyi.

Tippukivet ovat ainakin 80 000 vuotta vanhoja, joten se on hampaiden minimi-ikä.

María Martinón-Torres

– Tippukivet ovat ainakin 80 000 vuotta vanhoja, joten se on hampaiden minimi-ikä, sanoo paleoantropologi María Martinón-Torres, joka on kirjoittanut tutkimuksen yhdessä kahden kiinalaistutkijan kanssa.

Samoilta sijoilta löytyneiden eläinten luut kuuluivat myöhäispleistoseenikaudella yleisille lajeille. Tämä asetti hampaiden yläikärajaksi 120 000 vuotta.

Martinón-Torresin mukaan ei ole epäiltystäkään, etteivätkö hampaat kuuluisi Homo sapiensille. Siitä kertovat muun muassa hampaiden pieni koko, kapeat juuret ja tasaiset kruunut.

Daoxianin hammaslöytö ei ole aivan ensimmäinen tuolta ajalta Kiinassa. Viime vuonna kerrottiin, että Guangxista löytyneiden (siirryt toiseen palveluun)kahden ihmishampaan iäksi oli määritelty 100 000 vuotta.

Uudet löydöt aientavat arviota muuttoaallon ajankohdasta

Kiinassa tehdyt löydöt näyttäisivät kuoppaavan vanhan teorian, jonka mukaan Afrikassa kehittynyt Homo sapiens alkoi asuttaa maailmaa toden teolla vasta noin 50 000– 60 000 vuotta sitten.

Esimerkiksi Israelista löydettyjä noin 100 000 vuotta vanhoja kalloja on tähän asti pidetty vain todisteina epäonnistuneista yrityksistä levittäytyä Afrikan ulkopuolelle.

Lontoon luonnonhistoriallisen museon paleoantropologi Chris Stringer sanoo Naturelle muuttaneensa kantaansa muuttoliikeen ajankohdasta. Daoxianin hampaat ovat kivenkova todiste varhaisesta levittäytymisestä Aasiaan, hän sanoo.

Daoxianin ihmisten myöhempää kohtaloa ei tunneta, eikä heidän sukulaisuuttaan muihin ihmisiin voida osoittaa ilman DNA-todisteita. Mahdollisena pidetään, että myöhemmät tulokkaat syrjäyttivät heidät.

Osa todisteista viittaa siihen, että alueen nykyiset asukkaat periytyvät ihmisistä, jotka sekottuivat Länsi-Aasiassa neanderthalinihmisten kanssa noin 55 000–60 000 vuotta sitten, sanoo saksalaisen Max Planck instituutin tutkija Jean-Jacques Hublin.

Hämärän peitossa on myös se, miksiHomo sapiensinsaapuminen Eurooppaan vei niin kauan. Varhaisimmat todisteet ovat noin 45 000 vuotta vanhoja.

Homo sapiens on trooppinen laji, joten sen oli helpompi siirtyä itään kuin pohjoiseen.

María Martinón-Torres

Tutklija Martinón-Torresin mukaan yksi mahdollisuus on, ettei nykyihminen saanut jalansijaa Euroopasta ennen kuin neanderthalinihminen oli ajautunut sukupuuton partaalle. Myös jääkauden jälkeistä kylmää ilmastoa on epäilty hidasteeksi.

Homo sapiens on trooppinen laji, joten sen oli helpompi siirtyä itään kuin pohjoiseen, sanoo Martinón-Torres.