Emeritusprofessori: Lasten turvallisuudentunteen pitäisi olla kärkihanke

Lapset tarvitsevat ennen kaikkea turvallisuudentunnetta kasvatuksessa. Asiantuntijan mukaan lasten ja nuorten paha olo jää liian usein suurten tulevaisuudenvisioiden jalkoihin.

Kotimaa
Kuulo on tärkeä varoitusaisti. Vasta 12-vuotiaalla lapsella kuulo ja aivot ovat kehittyneet havannoimaan liikennettä.
Aikuisen tehtävä on tuoda lapselle turvallisuudentunnetta kasvatuksen kautta.Jyrki Lyytikkä / Yle

Internetin keskustelupalstojen ja sosiaalisen median kultakautena myös lastenkasvatus on siirtynyt nettiin. Kärkkäimpien nettiviisaiden mukaan on ainakin tuhat tapaa kasvattaa lapsensa väärin.

– Olennaista on, että kasvatetaan lapsesta ehyttä ihmistä ja persoonallisuutta. Tiedot, tunteet ja taidot pitäisi olla tasapainossa. Ydinasia, miten tähän päästään, on taata lapselle sisäinen turvallisuus, huomauttaa kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Uusikylän mukaan lasten tulisi tuntea olevansa turvassa ja hyväksyttyjä. Lapsella pitäisi olla ainakin yksi aikuinen, joka kuuntelee ja on turvana.

Lapsetkin ovat ihmisiä

Kari Uusikylä sanoo Suomessa olevan suuri ongelma se, että kaikkien muutosten ja myllerrysten seassa unohdetaan, että lapset ovat ihmisiä.

– Esimerkiksi koulu-uudistuksesta puhuttaessa heitellään ilmaan iskusanoja, kuten että nyt kouluissa kasvatetaan tulevaisuuden ilmiöosaajia. Jos mietitään, kuinka paljon nuorten keskuudessa on henkistä pahoinvointia, pitäisi koulujen kärkihanke olla heidän turvallisuudentunteensa, Uusikylä kauhistelee.

Emeritusprofessori korostaa, että nimenomaan turvallisuudentunteeseen pohjautuvat kaikki lasten potentiaali, osaaminen, menestyminen ja tehokkuus. Hän pitää älyttömänä keskustelua siitä, onko koulun tehtävä kouluttaa vai kasvattaa.

– Opetus ja kasvatus kietoutuvat koulussa yhteen. Koulussa oppilaalle kehittyvät käsitykset itsestään ja kyvyistään. Oleellista on myös koulun tarjoama sosiaalinen yhteisö ja oppilaan rooli siinä.