Suomalaistutkijat innoissaan löydöksestä: Malariaproteiinista voi tulla lääke moniin syöpäsairauksiin

Tutkijat havaitsivat, että malariaproteenin avulla voidaan tuhota syöpäsoluja. Suomalaisprofessorit pitävät tutkimusta erittäin mielenkiintoisena.

Ulkomaat
Anopheles gambiae moskiitto joka levittää malariaa.
Malarialoisen proteiinia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää syöpähoidoissa. Stephen Morrison / EPA

Keskiviikkona uutisoitiin laajasti tanskalaisten malariatutkijoiden sattumalta tekemästä havainnosta, joka voi parhaassa tapauksessa edistää merkittävästi syöpähoitoja. Tutkijoiden löytämä malariaproteiini voisi olla tehokas lääke syöpää vastaan.

– Havainto on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Jos tämä toimii, voi tästä tulla lääke moniin syöpäsairauksiin, sanoo HUSin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja ja Helsingin yliopiston professori Heikki Joensuu.

– Kieltämättä tämä tutkimus on hyvin mielenkiintoinen, pohtii Oulun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Taina Turpeenniemi-Hujanen.

Tanskalaiset tutkijat huomasivat, että malarialoisessa on proteiinia, jonka avulla se kiinnittyy raskaana olevien naisten istukkasolujen pintaan. Istukkasolujen pinnassa puolestaan on samankaltaisia hiilihydraatteja kuin monien syöpäsolujen pinnassa.

Loisia sisältävät punasolut saatiin kiinnittymään syöpäsoluihin soluviljelymaljalla.

Proteiini löytää syöpäsolut tarkasti

Malarialoisen proteiini näyttää tunnistavan syöpäsolut erittäin tarkasti. Tutkijat onnistuivat tuhoamaan 95 prosenttia syöpäsoluista lisäämällä loisen proteiiniin myrkkyä.

Menetelmää on testattu menestyksellisesti hiirillä, joihin on istutettu ihmisen syöpäkasvaimia.

– Proteiini näyttää olevan varsin spesifi syöpäkasvaimille. Tulosten perusteella näitä hiilihydraatteja ei olisi suuria määriä kuin syöpäsoluissa ja istukassa, toteaa professori Joensuu.

Ihmisillä hoitoa voidaan kokeilla Kööpenhaminen yliopiston tutkijoiden mukaan aikaisintaan neljän vuoden kuluttua. Ehkä aikaisemminkin, Joensuu arvioi.

– Tämä on niin mielenkiintoinen asia, etten olisi hämmästynyt, jos ihmiskokeet alkaisivat nopeamminkin.

Ajatus vuosikymmeniä vanha

Lääketieteessä vastaavia menetelmiä on tutkittu pitkään. Käytössä on vasta-aineita, jotka kykenevät tunnistamaan syöpäsolujen pinnalta rakenteita.

– Ajatus kantaja-aineiden käytöstä on vuosikymmeniä vanha, mutta on kestänyt hyvin pitkään kehittää niitä lääkkeiksi, kertoo professori Turpeenniemi-Hujanen.

Mikroskooppikuva syöpäsolusta.
Mikroskooppikuva syöpäsolusta.AP Graphics Bank

Hän huomauttaa, ettei ole vielä varmaa toimiiko Tanskassa havaittu menetelmä ihmiseen.

– Toksiini ei saa aiheuttaa muualla elimistössä vaurioita. Sen on vaikutettava pelkästään syöpäsoluissa. Nämä ovat isoja kysymyksiä, kun siirrytään soluviljelystä tai hiirestä ihmiseen.

Lisäksi ihmisen syöpäsolut ja -kasvaimet eroavat suuresti toisistaan, mikä vaikeuttaa menetelmän onnistumista. Syöpäsoluissa pitää olla riittävästi tietynlaista hiilihydraattia eikä sitä saa löytyä ihmisen muista soluista.

Professori Taina Turpeenniemi-Hujasen mukaan tätä on vielä aivan liian aikaista arvioida.

– Lääkkeen turvallisuuden selvittäminen vie pitkään. Idea on hyvä, mutta ei tämä vielä näytä siltä, että tässä mitään lääkettä olisi ainakaan heti kehittymässä.

Malarialoisen proteiinista tehtäisiin keinotekoinen versio

Tutkimuksen edetessä ihmiseen ei enää käytettäisi malarialoista, vaan samankaltainen proteiini tuotettaisiin keinotekoisesti.

– Hetken kuluttua kukaan ei muistaisi, että se on lähtöisin malarialoisesta, huomauttaa professori Taina Turpeenniemi-Hujanen.

Toteutuessaan malarialoisen tutkimuksesta alkunsa saanut lääke olisi kilpailija nykyisin käytössä oleville lääkkeille.

– Käytössä on jo useita biologisia lääkkeitä, joiden mekanismi on samankaltainen. Tämä kilpailisi niiden rinnalla.