Ihmisenä kohtelu parantaa vanhusten hyvinvointia – hyvän yön toivotus ei maksa mitään

Palvelutaloissa asuvien vanhusten hyvinvointia voidaan parantaa kohtelemalla heitä ihmisinä eikä hoidettavina. Asukkaita voidaan tukea esimerkiksi mahdollistamalla heidän aiempia tapojaan ja harrastuksiaan.

Kotimaa
Nainen pitää vanhuksen kättä käsissään.
Petri Aaltonen / Yle

Ympärivuorokautisessa hoidossa elävien vanhojen ihmisten hyvinvointia voitaisiin parantaa yksinkertaisesti tunnustamalla heidät yksilöinä ja persoonina.

Väitöskirjatutkija Jari Pirhosen ja dosentti Ilkka Pietilän tutkimuksen mukaan asumisyksiköiden hoitokäytänteet ja arkiset vuorovaikutustilanteet muodostavat tilan, jossa vanhat ihmiset joko tunnustetaan yksilöinä ja persoonina tai sitten ei.

Jari Pirhosen mukaan tunnustaminen alkaa perusasioista eli tervehtimisestä ja "kohtaamisesta tavattaessa" ja jatkuu ihmisten luonteenlaadun, henkilöhistorian ja hänen läheistensä merkityksen ymmärtämiseen. Pirhonen kertoo esimerkkinä haastattelemastaan yli 90-vuotiaasta naisesta, joka kiitteli silloista osastoaan hyväksi.

– Aiempi osasto oli huono, koska siellä ei sanottu hyvää huomenta ja hyvää yötä!

Tutkijat löysivät palvelutalon arjesta kaikkiaan viisi tekijää, joilla erityisesti voitiin tukea asukkaiden tunnustamista: yksityisyyden suojaaminen, aiempien tapojen ja harrastusten jatkamisen mahdollistaminen, huumori, tunneilmaisun kannustaminen ja yksilöllisten toiveiden huomioiminen.

Filosofiaa, havaintoja ja haastatteluja

Aiempi osasto oli huono, koska siellä ei sanottu hyvää huomenta ja hyvää yötä! 

Palvelutalon asukas

Väitöskirjatutkija Jari Pirhosen ja dosentti Ilkka Pietilän tutkimus yhdistää filosofiaa ja ympärivuorokautisessa hoidossa tehtyä havainnointia ja asukashaastatteluja. Kenttätyötä tehtiin sekä geriatrisessa sairaalassa että tehostetun palveluasumisen palvelutalossa.

– Filosofinen tunnustamisen teoria on erinomainen työkalu asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen ympärivuorokautisessa hoidossa, eikä sen soveltaminen tuo välttämättä minkäänlaisia taloudellisia lisäkustannuksia hoitopaikkojen toiminnan kehittämiseen, arvioi väitöskirjatutkija Jari Pirhonen Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä.

– Kyseessä on täysin ilmainen keino tehdä paljon hyvää hoitokentällä.

Tunnustamisen teorian lähtökohtana on, että ihmiset haluavat tulla rakastetuiksi, kunnioitetuiksi ja arvostetuiksi eli tunnustetuiksi ihmisinä. Tämä inhimillinen perustarve ei katoa iän karttuessa, toimintakyvyn laskiessa ja ihmisen muuttaessa ympärivuorokautiseen hoitoon.

Jari Pirhosen mukaan resurssipula ja pienet hoitajamitoitukset ovat pahin este persoonan tunnustamiselle.

Meillä tehdään isoja rakennemuutoksia ikäihmisten palveluissa, mutta paljon saavutettaisiin kohtaamalla vanhukset ihmisinä

Jari Pirhonen

– Hoitajilla ei ole aikaa eikä jaksamista kohdata palvelukodin asukkaita ihmisinä ja yksilöinä.

Journal of Aging Studies -lehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan tunnustusta vaille jääminen on usein tahatonta ja järjestelmän tuottamaa. Siksi tunnustamista estävät tekijät ovat myös kitkettävissä pois.

– Meillä kehitetään kovasti tehostettua palveluasumista, tehdään isoja rakennemuutoksia ja puhutaan kodinomaisuudesta, mutta paljon saavutettaisiin asennemuutoksilla ja kohtaamalla vanhukset ihmisinä.