"Ootsä kuullut tän?" – Nuorten musiikkimaku muodostuu sosiaalisessa mediassa

Nuoret löytävät uuden musiikin enimmäkseen sosiaalisen median kautta. Siitä huolimatta radiolla on yhä tärkeä asema musiikin kuuntelussa ja löytämisessä.

kulttuuri
Samsungin kännykkä vaaleanpunaisella sohvalla.
Tiina Jutila / Yle

Nuorilla musiikkiin ja sen kuunteluun liittyy tiukasti sosiaalinen media ja sen erilaiset palvelut. Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan kolmasosa 12–17-vuotiaista jakaa tietoa uudesta musiikista juuri sosiaalisen median avulla.

– Jos kuulen jonkun hyvä biisin, niin jaan sen kavereille WhatsAppin välityksellä, kertoo yhdeksäsluokkalainen Milla Sigg.

Tutkimuksessa paljastui, että Pohjoismaissa on suuria eroja eri viestipalvelujen käytössä. Suomessa nuoret vannovat WhatsAppin nimeen, kun taas Ruotsissa Instagram on käytetyin palvelu nuorten keskuudessa.

– Tämä oli mielenkiintoinen havainto. Sitä on vaikea selittää muulla kuin että nekin ovat muoti-ilmiöitä. Jos kaveri käyttää tiettyä viestipalvelua, niin sitten minäkin. Mutta nämähän saattavat muodin tavoin myös vaihtua nopeasti, analysoi tekijänoikeusjärjestö Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi.

Kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön teettämään kyselyn ikähaitari ulottui kaksitoistavuotiasta aina 65-vuotiaisiiin. Kyselyyn osallistuneiden vanhemmassa päässä, eli yli 30-vuotiailla, tärkein väylä löytää uutta musiikkia oli radio. Nuortenkin keskuudessa radio on säilyttänyt asemansa: sitä pidettiin toiseksi tärkeimpänä keinona uuden musiikin seuraamisessa.

– Jos satun kuulemaan radiosta hyvän biisin, niin usein etsin Spotifysta sen uudestaan, vahvistaa yhdeksäsluokkalainen Peppi Rahkonen.

– Se on toisaalta aika yllättävääkin, että radion asema on säilynyt niin vahvana, sanoo tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi.

Nykyään nuoret kuuntelevat musiikkia biisilähtöisesti. Enää ei oteta haltuun artistin koko tuotantoa, vaan poimitaan parhaat päältä.

– Aika harvoin tulee kuunneltua Spotifyn kautta koko albumia. On kätevää kuunnella vain parhaat biisit, myöntää Milla Sigg.

Tästä huolimatta suomalaisnuoret ovat kunnostautuneet artistien seuraamisessa. Yli puolet sanoo seuraavansa artisteja erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Maailmalla seuratuimpia artisteja on Taylor Swift ja Beyoncé, Suomessa muun muassa Isac Elliot ja Robin. Ruotsissa tweettien ja eri kuvapalvelutilien seurailu kiinnosti vain 30:tä prosenttia nuorista.

Suomalaiset nihkeitä maksamaan digitaalisesta musiikista

Pohjoismaista löytyi eroja myös digitaalisen musiikin käytön suhteen. Suomessa musiikista ei haluta maksaa: vain 14 prosenttia vastaajista kertoo maksaneensa kuluneen vuoden aikana digitaalisesta musiikista. Muissa Pohjoismaissa halukkuus maksaa oli paljon suurempi. Esimerkiksi Norjassa 30 prosenttia vastanneista sanoo maksaneensa musiikista.

– Suomessa musiikkipalvelun ilmaisuus oli ykköstekijä, kun taas esimerkiksi Ruotsissa tärkeintä oli käytettävyys ja hyvä äänentoisto. Tälle on vaikea löytää selitystä. Tuskin suomalaiset ovat sen säästäväisempiä kuin ruotsalaiset. Syy juontaa ehkä television puolelta. Muualla on totuttu käyttämään enemmän maksullisia tv-kanaviakin. Suomessa ei ole sellaista perinnettä, pohtii tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi.

Tekijäoikeusjärjestöjen tutkimuskyselyyn vastasi 3 600 ihmistä.