Pekka Ervasti: Sibbelän sankarit

Ankeat ajat vaativat kansanedustajilta kovia päätöksiä. Vaatii rohkeutta leikata hallintoalamaisten etuja isolla vesurilla, mutta yhtä urheasti on osattava olla leikkaamatta omia etuja, kirjoittaa Pekka Ervasti blogissaan.

Pekka Ervasti
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

Viikolla eduskunnan perussuomalainen puhemies Maria Lohela (11 742 €/kk + veroton kulukorvaus 1 809,15 €/kk) suositti koko puhemiehistön nimissä, että kansanedustajat lahjoittaisivat viikkopalkkansa johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen tai tekisivät vapaaehtoistyötä jonkin yleishyödyllisen organisaation hyväksi.

Kyse on luonnollisesti täysin vapaaehtoisesta toimesta. Siitä ei tarvitse kenellekään tiliä sen tarkemmin tehdä. Metodi on sama kuin aikanaan vaalirahoitusilmoitusten kanssa. Kansalaisten pitää vain uskoa ja luottaa, että niin tehdään kuin sanotaan.

Suosituksen takana on tietysti se ikävä tosiseikka, että osana talouden kuriohjelmaa Juha Sipilän (kesk.) hallitus tuo eduskuntaan rekkalastillisen lakiesityksiä, joilla kansalaisten selkänahkaa on tarkoitus höylätä miljarditolkulla. Erilaisia, lähinnä pienituloisten etuuksia, korvauksia, avustuksia, muuta liksaa ja lomia leikataan ja työaikaa pidennetään kilpailukyvyn parantamiseksi ja julkisen kestävyysvajeen supistamiseksi. Kyse ei ole vapaaehtoisuudesta, vaan pakosta.

Hallitus on omasta puolestaan päättänyt, että ministereidenkin palkkaa leikataan. Siitä nirhataan viikon tili. Kansanedustajien osa on sinetöidä tämänkin leikkaus syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä. Se on varmasti henkisesti raskasta. Voimaa taakse!

Kansanedustajien omaan palkkioon, verottomiin kulukorvauksiin, noin neljän kuukauden lomiin, ilmaisiin taksi-, juna- ja lentomatkoihin ei siis ole tarkoitus kajota, mutta vapaaehtoisesti kukin saa – jos haluaa – lahjoittaa itse määrittelemänsä summan johonkin hyvään tarkoitukseen, vaikkapa Iltaruskon Journalistikodille.

Monet aikovat jotain hyvää tehdäkin – kukapa tietää – mitään ilmoitusvelvollisuutta ei siis ole. Meidän pitää vain luottaa, että näin tapahtuu.

Demarit tiettävästi ainoana eduskuntaryhmänä suunnittelee kollektiivista avustuskohdetta, mutta se mihin lottovoitto suunnataan, on vielä päättämättä.

Puhemies Lohelan (11 742 €/kk + veroton kulukorvaus 1 809,15 €/kk) mukaan kansanedustajien palkkion leikkaaminen olisi aivan liian vaikeaa ja byrokraattista. Näin on eduskunnan ulkopuolinen palkkiotoimikunta kuulemma ilmoittanut. Miksi se on aivan liian vaikeaa ja byrokraattista, ei ole tiedossa.

Kansalaisten sosiaalietuuksien, opintotuen, eläkeläisten asumistuen, lomakorvausten ja lomien leikkaaminen ei ole ole vaikeaa tai byrokraattista. Eduskunta tekee sen aikanaan yhdellä nuijan kopautuksella, mutta oman palkkion leikkaaminen tai ylipitkien istuntovapaiden lyhentäminen ei tunnu onnistuvan sitten millään. Pakko tämäkin on uskoa.

Outoa silti, kun muistetaan, että ihminen lensi jo kuuhunkin miltei 50 vuotta sitten, mutta vieläkään ei osata teknisesti napsaista kansanedustajan palkasta viikon tiliä.

Tämä visainen pähkinä ei ole ensimmäistä kertaa eduskunnan purtavana. Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö taannoisessa uudenvuodenpuheessaan toivoi parempiosaisilta uhrimieltä ankeina aikoina, silloinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) lupasi julkisesti, että eduskunta lähtee talkoisiin mukaan. Hanke eli Arkadainmäellä yhtä pitkään kuin tulenjohtaja taistelukentällä, noin 1,5 sekuntia.

Mutta uskotaan ja luotetaan.

Jotain vapaaehtoista voivat toki kansalaisetkin tehdä. He voivat vapaaehtoisesti osallistua seuraavaan mielipidetiedusteluun, jolla arvioidaan eri ammattiryhmien arvostusta. Kansanedustajat ovat yleensä sijoittuneet jonnekin kupparin ja jobbarin välimaastoon – siis yllättävän korkealle ja joka tapauksessa korkeammalle kuin toimittajat.

Kiinnostavaa nähdä, mikä on ranking seuraavalla kerralla.

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja