Suomi vastaa informaatiosotaan – kouluttaa sata virkamiestä tunnistustoimiin

Valtionhallinnon virkamiehet opettelevat ensin, mistä informaatiovaikuttamisessa on kyse. Sen jälkeen mietitään, mitä vaikuttamiselle voi tehdä, valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila sanoo Yle Uutisille.

Kotimaa
Kannettava tietokone ja kuulokkeet.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomi aikoo vastata muun muassa Venäjältä peräisin olevaan valheelliseen viestintään kouluttamalla satakunta valtionhallinnon virkamiestä niin sanotun informaatiovaikuttamisen tunnistus- ja torjuntatoimiin. Asiasta kertoo Yle Uutisille valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila.

Hänen mukaansa informaatiovaikuttaminen on sellainen ajan ilmiö, että siihen on tartuttava kunnolla.

– On päätetty, että on syytä kouluttaa riittävä joukko suomalaisia valtionhallinnon virkamiehiä ymmärtämään tätä ilmiötä ja miettimään, mitä sille voisi tehdä.

– Ajatuksena on, että joskus vuodenvaihteen jälkeen noin sadan virkamiehen joukko istuisi pariksi päiväksi koulunpenkille. Siellä käytäisiin vähän läpi tätä ilmiötä ja yritettäisiin saada siitä kiinni, Mantila sanoo.

Osa tuohon koulutukseen osallistuvista olisi sotilaita – mutta sotilaat olisivat hyvin pienenä vähemmistönä, hän toteaa.

– Kyllä he [koulutettavat] valtaosin ovat kaikkea muuta.

Informaatiovaikuttamisesta tulee "aikamoinen vaiva"

Mantilan mukaan ensin on opeteltava ymmärtämään, mistä informaatiovaikuttamisessa on kyse. Vasta sen jälkeen mietitään, mitä sille voi tehdä, hän kuvailee.

– Sen tietysti voi sanoa, että tällainen parin päivän kurssitus on hyvä alku, mutta kyllä me olemme tekemisissä ilmiön kanssa, joka on pysyvä.

Ylipäätään se, että halutaan hämärtää valheen ja totuuden rajaa – se on se suuri juttu.

Markku Mantila

Hän pitää todennäköisenä, että informaatiovaikuttaminen yleistyy vielä nykyisestäkin.

– Ei informaatiovaikuttamisen määrä ainakaan vähene. Voisin ennustaa, että siitä tulee aikamoinen vaiva, Mantila arvioi.

– Tekninen kehitys on vienyt siihen suuntaan, että median käyttö on halpaa ja nopeaa. Jokainen pääsee tietoverkkoihin, pystyy itse tuottamaan sinne tavaraa ja hakemaan sitä sieltä, hän perustelee näkemystään.

Millaisiin ilmiöihin virkamiehet törmäävät käytännössä? Mantila havainnollistaa esimerkillä:

– Jos vaikka ajattelee tätä aikaa, kun Suomeenkin on tulossa paljon turvapaikanhakijoita – voisin kuvitella esimerkiksi, että houkutus käyttää some-kampanjaa tällaisten väärien tietojen levittämiseen liittyy vaikkapa väitettyihin pahoinpitelyihin tai raiskauksiin tai muihin, joilla saadaan aikaan yleistä epäjärjestystä ja rauhattomuutta.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa, että siihen, mitä verkossa on, on suhtauduttava hyvin kriittisesti.

– Ylipäätään se, että halutaan hämärtää valheen ja totuuden rajaa – se on se suuri juttu, Mantila sanoo.

Hyvin koulutettu kansa on Suomen etu

Mantila arvioi, että sen vaara, että ilmoille pääsee sellaisia uutisia, joissa on väärää tietoa ja jotka vahingoittavat Suomen mainetta ainakin joksikin aikaa, on pieni.

Kansakuntana Suomi on hyvin koulutettu ja sivistynyt ja oikean ja väärän tiedon tunnistaminen on toistaiseksi hyvällä tasolla, hän toteaa.

– Se, mikä Suomessa on erittäin hyvää, on se, että meillä on puhuttu tästä asiasta avoimesti aika paljon. Suuri yleisö osaa olla varpaillaan informaatiovaikuttamisen suhteen.

– Mutta tietenkin, jos ajattelee käytännön kannalta esimerkkinä – jos vaikkapa peruskoululainen saa tehtäväkseen kirjoittaa Ukrainan kriisistä pienen esseen. Tällainen teini-ikäinen tekee niin kuin kaikki muutkin nykyään eli aloittaa Googlesta, hakukoneesta tiedon etsimisen. Siellä voi tulla vastaan paljon sellaista tavaraa, jolla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Onko informaatiovaikuttaminen peräisin vain Venäjältä?

Tuleeko tällainen informaatiovaikuttamiseksi kutsuttu ilmiö Venäjältä? Sieltäkin, Mantila vastaa kysymykseen ja jatkaa:

Verkossa on niin paljon epäkuranttia tavaraa, että sen kaiken korjaaminen, siihen ei pysty kukaan.

Markku Mantila

– Mutta ei se ihan outo ilmiö ole muuallakaan.

– Tämän koulutuksen tehtävänä on tarttua kiinni tähän ilmiöön riippumatta siitä, mistä suunnasta se Suomea kohtaa, ja miettiä oikeasti, onko olemassa hyviä konsteja siltä suojautumiseksi, muuta kuin se, että pitää huolta kansakunnan hyvästä koulutuksesta.

Informaatiovaikuttamista vastaan taistelu on kuitenkin ongelmallista, hän huomauttaa. Siihen kun ei liity pelkästään se, että valheet kumotaan faktoilla.

– Niin täytyy tietenkin tehdä, mutta meidän täytyy muistaa, että tuolla verkossa on niin paljon epäkuranttia tavaraa, että sen kaiken korjaaminen, siihen ei pysty kukaan. Täytyy vain hyvin vahvasti tuoda esiin Suomen omaa tarinaa, Mantila sanoo.