Suomalaistutkimus: Vaihdevuosien hormonihoidon lopettaminen voi altistaa sydänkohtaukselle

Erityisen ongelmallinen on käytäntö, jossa hormonihoito lopetetaan ja aloitetaan uudelleen vuoden tai parin välein. Tutkija uskoo, että tästä käytännöstä luovutaan vähitellen maailmalla.

terveys
Tutkija pipetöi ainetta koeputkeen.
Matti Myller / Yle

Vaihdevuosien hormonihoidon lopettaminen lisää sydänkuolleisuusriskiä, ilmenee tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Riski koskee erityisesti nuoria naisia, joilla ilmenee vaihdevuosien oireita.

Erityisen huolestuttava on yleinen käytäntö, jonka mukaan hormonihoitoa saavia kehotetaan pitämään 1–2 vuoden välein taukoa ja kokeilemaan pärjäämistä ilman hoitoa. Tämä voi altistaa naisia kohonneelle sydänkuolemariskille, sanoo Hyksin Naistenklinikan erikoislääkäri Tomi Mikkola, jonka johdolla tutkimus tehtiin.

Lopettelu ja uudelleenaloitus on tavallista maailmalla, mutta myös meillä Suomessa. Meillä on tosin usein ajateltu käytännönläheisesti, että hormonihoitoa käytetään vasta sitten, kun on oireita, hän sanoo.

Mikkolan mukaan riskiä yksilön kohdalla ei pystytä tämän tutkimuksen perusteella sanomaan, mutta koko väestöä tarkasteltaessa sydänkuoleman riski on lopettajilla lähes kolminkertainen hoitoa käyttäviin verrattuna.

Väärä käytäntö syntyi Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten perusteella

Vuosituhannen vaihteen tienoilla Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittivat alustavasti, että hormonihoitoa saavien rintasyöpä- ja sydänsairausriskit ovat koholla. Tuolloin päädyttiin suosittamaan, että hoitoa annettaisiin mahdollisimman alhaisella annoksella mahdollisimman lyhyen aikaa.

Myöhemmät analyysit vahvistivat, että näin ei ole nuorilla, alle 60-vuotiailla käyttäjillä, vaan heillä hoito suojaa sydäntapahtumilta.

Käsitys oli, että oireet menevät muutamassa vuodessa ohi. Siksi suositeltiin, että hoidon lopettamista kokeiltaisiin vuoden tai kahden välein. Mikkolan mukaan nyt tehty tutkimus osoittaa, että tämä suositus ei ole järkevää, vaikka käytäntö onkin levinnyt ympäri maailmaa.

Käytännössä hormonihoitoa käyttävät naiset, joiden oireet ovat erityisen hankalat. Uudet tutkimukset osoittavat, että tällaisissa tapauksissa oireet kestävät yleensä vähintään 7–10 vuotta.

Mikkolan suositus on, että noin 50-vuotiaina hormonihoidon aloittavien kannattaa käyttää hormoneja vähintään 5–10 vuoden ajan ilman taukoja. Noin 60-vuotiaana voi kokeilla, ovatko oireet menneet.

Yksilöllinen arviointi tärkeää

Mikkola korostaa, että tilannetta pitää kuitenkin aina arvioida yksilöllisesti. Joillain voi esimerkiksi rintasyöpäriski olla selvästi koholla. Mikkolan mukaan riskiä voidaan pienentää potilaiden yksilöllisellä hoidolla, jossa huomioidaan kaikki hormonihoitoon hakeutuvien naisten riskitekijät.

– Huolestuneiden naisten kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, suosittaa Mikkola.

Maailmalla annetaan hyvin monenltasoisia hoitosuosituksia. Niitä on nyt syytä pohtia uudestaan. Mikkola uskoo, että näin tulee myös tapahtumaan.

Tutkijat kävivät läpi 330 000 vuosina 1994–2009 hormonihoidon keskeyttäneen suomalaisnaisen terveystietoja. Aineistosta ilmeni, että suurin sydänkuolemanriski oli alle 60-vuotiailla naisilla, jotka olivat käyttäneet hormonihoitoa yli viisi vuotta. Heillä oli myös selvästi kohonnut riski saada sydänkohtaus.

Suomessa noin 300 000–400 000 naista käyttää nykyisin hormonihoitoa.