Näin suurin osa suomalaisista haluaa asua: Omakotitalossa tutulla seudulla ja lähellä palveluja

Suomalainen haluaa asua edelleen omakotitalossa. Asunnon ostajat haluavat myös kotinsa alueelle, jonka tuntevat. Kotia etsitään usein alueelta, jossa asunnonetsijät ovat asuneet lapsuutensa tai nuoruutensa.

omakotitalot
Kannustalon Vihervaara Hämeenlinnan asuntomessuilla 2007.
Suomen Asuntomessut / Antero Tenhunen

Erilaiset tutkimukset väittävät, että 60-80 prosenttia suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Kiristynyt talous on johtanut siihen, että monille oma talo on haave jossain tulevaisuudessa. Yhä useampi asuu vuokralla ja monet tyytyvät ainakin aluksi kerrostaloasuntoon.

– Viime vuosina on palattu siihen, että ensin ostetaan pienempi kerrostaloasunto, sitten isompi ja ketju johtaa usein omakotitaloon. Nousukauden aikana oli yleisempää, että jo ensiasunnoksi haluttiin omakotitaloa, kertoo Kiinteistömaailman yrittäjä, kiinteistövälittäjä Tiia Järvi.

Koti ostetaan tutulta alueelta

Kun suomalaiset haluavat ostaa asunnon, he etsivät sitä tutulta alueelta.

– On hyvin tyypillistä, että ostajat etsivät asuntoa alueelta, jossa he ovat asuneet aiemmin ja jonka he tuntevat, kertoo Järvi.

– Ihmiset tuntevat muut asuinalueet yleensä huonosti. Esimerkiksi Hämeenlinnassa, joka on pieni kaupunki, asunnon etsijöillä on usein hyvin hatara kuva muista kaupunginosista. Hämeenlinnan erikoisuus on vielä se, että kaupunki on jakaantunut Vanajaveden myötä itään ja länteen. Idästä ei haluta lännen puolelle tai toisinpäin. Syytä asiaan en tiedä, Järvi ihmettelee.

Palvelut halutaan läheltä

Kiinteistömaailma on kysynyt suomalaisilta, mitkä asiat ovat tärkeitä asunnon sijaintia mietittäessä. Tärkeimmäksi nousi palvelujen läheisyys. Seuraavana olivat koulujen ja päiväkotien läheisyys ja kolmantena kulku- ja liikenneyhteydet.

– Ihmiset ovat kiireisiä, joten palvelut, esimerkiksi ruokakauppa, halutaan lähelle. Lapsiperheille koulujen ja päiväkotien läheisyys on ymmärrettävästi tärkeä. Vanhemmat ihmiset ja pendelöijät puolestaan korostavat kulku- ja liikenneyhteyksien merkitystä, kertoo Tiia Järvi.