Suuronnettomuudessa jokainen minuutti ratkaisee – panikointiin ei ole varaa

Kemikaaleja käsittelevien tehtaiden henkilöstö totutetaan ajatukseen, että eteen voi tulla myös vaaratilanne, jolloin täytyy osata toimia. Paniikki tositilanteessa vältetään jatkuvalla harjoittelulla.

Kotimaa
Palomiehet pukevat päälle suojavarusteita.
Anu Pöntinen / Yle

Kello kymmenen aamulla Yaran Siilinjärven tehtailla kaikuu läpitunkeva kaasuvaarasta kertovan hälytyssireenin ääni. Lannoitetehtaassa on syttynyt tulipalo, jossa ilmaan vapautuu ammoniakkia ja typen oksideja.

Jokainen tehtaassa työskentelevä tietää, että nyt täytyy toimia – ja nopeasti. Kaikkien on hakeuduttava ennalta määritellylle suoja-alueelle, ja mukana jokaisella työntekijällä on myös niin kutsuttu pakohuppu, joka tarjoaa välitöntä suojaa esimerkiksi ilmassa olevilta myrkkykaasuilta. Nytkin tiedossa on voimakasta savunmuodostusta, ja kun kyseessä ovat terveydelle erittäin vaaralliset kemikaalit, ohjeet kannattaa ottaa vakavasti.

Hetkeä myöhemmin henkilöstö saa tiedon, että reaktorin lämpötila nousee hallitsemattomasti, ja tehtaan evakuointia harkitaan. Pian palokunta saapuu paikalle. Palomiehet vetävät päälleen raskaat kemikaalisuojapuvut. Ulos kannetaan tajuton työntekijä, joka on kääritty paksuun huopaan.

Nukke makaa maassa peiton alla.
Anu Pöntinen / Yle

Tällä kertaa kyseessä on onneksi vain harjoitus. Harjoituksia tehdään, koska kuvatunlainen tilanne olisi tehtaassa täysin mahdollinen.

Tammikuun vaaratilannekin otettiin opiksi

Yaran Siilinjärven toimipaikan suurimmat onnettomuusriskit liittyvät vaarallisiin aineisiin, joita ovat ammoniakki, rikkihappo, typpihappo sekä fosforihappo. Kerralla käsiteltävät määrät lasketaan tonneissa. Tämän aamuisessa palossa ilmaan olisi päässyt ammoniakkia sekä typen oksideja.

– Ammoniakki on tukahduttava kaasu, joka tietyissä pitoisuuksissa salpaa hengityksen. Typen oksidille altistuminen voi aiheuttaa jopa keuhkopöhön, ja voi olla hengenvaarallinen, Yaran Siilinjärven tehtaiden turvallisuuspäällikkö Tapani Hartikainen tietää.

Vaarallisia aineita käsittelevien tuotantolaitosten tulee järjestää suuronnettomuusharjoituksia lain mukaan vähintään joka kolmas vuosi. Lisäksi jokainen tehdasalueelle saapuva perehdytetään turvallisuusasioihin aina ennen tehdasalueelle astumista. Henkilöstölle turvallisuusasiat ovat jokapäiväisiä, sillä paniikkiin ei ole varaa.

– Asioita pidetään esillä jatkuvasti. Kouluttamisen kautta jokainen tuntee ympärillä olevat riskit sekä välttämättömät toimenpiteet, joilla turvaa oman terveytensä, ja sitä kautta pystyy toimimaan hätätilanteessa, Hartikainen toteaa.

Tositilanteen eteen joudutaan onneksi ani harvoin. Tämän vuoden tammikuussa tehtaalla sattui harvinaisen suuri ammoniakkivuoto, jossa nestemäistä ammoniakkia pääsi vuotaman rikkoutuneesta putkesta maahan lähes 200 litraa. Siitä muodostuva kaasu levisi aina läheiselle kantatie 75:lle asti, joka jouduttiin sulkemaan. Hartikaisen mukaan sekin opetti tehtaalla taas jotain.

– Tilanteeseen johtavia tekijöitä on tutkittu mittavasti ja sen jälkeen tarkistettu joitain toimintaohjeita. Esimerkiksi suojahuonejärjestelmää on tarkoitus vielä päivittää, Hartikainen listaa.

Tehdaspalokunta auttaa myös muualla kunnassa

Yaralla on Siilinjärvellä myös oma tehdaspalokunta, jonka erikoisosaaminen on kemikaalien torjunnassa. Kaikki tehdaspalokuntaan kuuluvat henkilöt ovat toiminnassa mukana oman toimensa ohella, ja he ovat saaneet peruskoulutuksensa Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n kautta.

Tehdaspalokunta toimii myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana.

– Näin ollen tehdaspalokunta lähtee mukaan tietyn tasoisiin hälytyksiin myös tehtaan ulkopuolelle Siilinjärven kunnan alueelle. Valtaosa hälytyksistä koostuu juuri ulkopuolisista hälytyksistä, Hartikainen kertoo.

Tehdaspalokunnalla on käytössään hyvä kalusto, muun muassa paloauto, kemikaalintorjuntavaunu, vene ja niihin liittyvät varusteet. Näiden käyttöä treenataan jatkuvasti harjoitusten yhteydessä.