Hyppää sisältöön

Työterveyslaitoksen johtaja panisi sairauslomat uusiksi: Sairaan pitäminen pois työpaikalta ei edistä toipumista

Lääkärikouluissa ei opeteta riittävästi, miten sairauslomia kirjoitetaan, sanoo Työterveyslaitoksen palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimo. Lääkärit myöntävät sairauslomia, koska pelkäävät olla potilaan kanssa eri mieltä tai kysyvät jopa potilaalta, montako päivää laitetaan? Martimo neuvoo tulemaan töihin kesken sairausloman, jos siltä tuntuu. 

Kuva: Laura Pohjavirta / Yle

Työterveyslaitos alkaa järjestää lääkäreille lisäkoulutusta, jotta nämä osaisivat paremmin arvioida potilaiden sairauslomatarvetta. Lääkärit eivät Työterveyslaitoksen palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan itsekään tiedä, että he eivät ole sairausloman arvioijina kovin hyviä. 

 – Tämä on pitkään vaiettu problematiikka. Jos ei ensimmäinen lääkäri kirjoita, niin sitten kyllä joku lääkäri sairausloman kirjoittaa. On sattumasta kiinni, kenen lääkärin vastaanotolle potilas pääsee tai joutuu. Erittäin hälyttävää on, kuinka vähän lääkärikoulussa opetetaan sairauslomatarpeen arviointia, Martimo sanoi perjantaina työterveyshuollon ja työlääketieteen asiantuntijoille pitämällään luennolla.

Suomessa on vuonna 2011 tutkittu, että lääkäreissä on eroa. Esimerkiksi yleislääketieteen erikoislääkäri kirjoittaa toisenlaisen sairauslomatodistuksen kuin tavallinen perusterveydenhuollon parissa työskentelevä lääkäri.

Myös lääkärin sukupuoli vaikuttaa esimerkiksi tapaturmien sairausloman arvioinnissa. Erityisesti psyykkisissä vaivoissa diagnoositkin heittelevät laidasta laitaan. Paikkakunnalla on myös väliä. Pienellä paikkakunnalla tai siellä, missä lääkäriin on vaikeampi päästä, kirjoitetaan varmuuden vuoksi pitempiä sairauslomia.    

Potilas painostaa itselleen sairausloman

Se tiedetään, että lääkärin on raskaampaa työskennellä tyytymättömän potilaan kanssa. Työskentelystä tekee erityisen raskasta, jos potilas ja lääkäri ovat eri mieltä. Sosiaalinen paine lääkäriä kohtaan voi johtaa tarpeettomaan sairauslomaan. 

– Jos ei kirjoita, niin lääkäri on silloin tunteeton ja epäempaattinen. Varsinkin, kun hoitaja on ensin sanonut, että sinun pitää saada, ja sitten paha lääkäri ei kirjoitakaan. Sitten on myös niitä tilanteita, jossa lääkäri kysyy potilaalta, paljonko pitäisi kirjoittaa. Se vie kyllä uskottavuuden lääkäriltä, Martimo sanoo.

Sairausloman pituuden määrittelyssä lääkärit ampuvat helposti lonkalta. Potilas saattaa olla jo ovensuussa lähdössä, kun sairausloman tarve tulee vasta puheeksi. Martimon mukaan viikon sairausloma tulee silloin lääkäriltä selkäytimestä ilman suurempaa harkintaa, vaikka vähempikin riittäisi.

– Joskus on jopa liian työlästä selittää, miksi sairauslomaa ei tarvita.

Mieluummin liian lyhyt kuin pitkä

Työterveyslaitoksen palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan sairauslomiin suhtaudutaan Suomessa mustavalkoisesti; joko ollaan täysin pois töistä tai sitten täysin töissä. Välimuotoa ei ole.

Suomalalaiset eivät ole myöskään ymmärtäneet, että lääkäri ei määrää sairauslomia.

– Sairauslomatodistukset ovat lääkärin suosituksia. Työkykyään voi itse arvioida ja tulla kesken sairauslomaa takaisin töihin. Se on myös toipumisen kannalta hyvä ratkaisu.

Martimo muistuttaa, että henkilö on harvoin täysin terve palatessaan esimerkiksi yleisimpien selkä- tai mielenterveysvaivojen jäljiltä takaisin töihin. Eikä terve tarvitse ollakaan. 

– Jos sairaana ei saa olla töissä ja on jäätävä heti pois sekä palattava vasta, kun on täysin terve, niin silloinhan joka viides olisi pois töistä.

Varsinkin pitemmät sairauslomat kannattaa kirjoittaa Martimon mukaan alakanttiin ja jopa päättyviksi ennen seuraava sovittua kontrollikäyntiä. Silloin seuraavalla lääkärikäynnillä potilaalla on jo kokemusta, onnistuiko työnteko sairausloman jälkeen.

– Englannissa "sick note" on "fit note". Todistuksessa lukee, että saatat olla terve tuona päivänä. Meillä ongelma on, että potilasta pidetään sairauslomalla, vaikka hänelle voisi olla parasta palata työhön. 

Diagnoosi harvoin sairausloman todellinen syy

Pahoinvointi työssä syystä tai toisesta näkyvät lääkärin vastaanotoilla. Eri alojen välillä on valtavia eroja sairauspoissaolopäivien määrässä. Yleistäen voi sanoa, että työntekijätaso on yleensä kipeämpi kuin asiantuntija- tai johtotaso. 

– Usein se diagnoosi ei edes ole tärkein syy sairauslomaan. Ja tyypillisesti sairausloma kirjoitetaan diagnoosille, ei potilaalle.

Korvatuista Kelan sairausrahapäivistä joka kolmas maksetaan liikuntaelinsairauksista ja joka neljäs mielenterveyden sairauksista. Harvoin vaivat tulevat yön yli. Harvoin niihin auttaa oireenmukainen hoito.  

– Mitä hyötyä on medikalisoida työpaikalla olevat ongelmat? Miksi ei voida todeta, että henkilö on hänelle sopimattomassa työssä, mutta ei keksitä mitään sairautta hänelle? Medikalisointi ei vie aina potilaan asiaa eteenpäin, Martimo toteaa.