Kotiovesta sisään koodin, sormenjäljen tai ihonalaisen mikrosirun avulla? Ei scifiä, vaan nykytekniikkaa

Älyvaihtoehdot tekevät tuloaan perinteisen metallisen avaimen rinnalle. Avain ei ole koskaan hukassa, jos oven saa auki koodilla tai sormenjäljen avulla. Kun avainta ei voi hukata, se ei joudu asiattomien käyttöön.

tekniikka
Marko Järvenpää
Timo Leponiemi / Yle

Koodilukossa käytetään nelinumeroista koodia, jolla oven saa auki. Avain ei ole silloin hukassa, kunhan vain muistaa koodinumeron. Muita vaihtoehtoja älylukoissa ovat sormenjälkitunnisteet ja etätunnisteet, kuten kulkukortit, kertoo Hämeen Lukko Oy:n toimitusjohtaja Marko Järvenpää.

Biometrisessä tunnistuksessa, kuten sormenjälkitunnisteessa, hyödynnetään yksilöllisyyttä: kenelläkään muulla ei ole samanlaista. Toimiiko lukko, jos vaikkapa lasten sormissa on likaa? Järvenpää vakuuttaa, ettei pelkoa oven taakse jäämisestä ole.

– Lämpötilanvaihtelut voivat toki aiheuttaa joskus ongelmia. Esimerkiksi pakkasella lämmin sormi ei välttämättä avaa ovea heti ensimmäisellä yrittämällä. Myös lika ja rasva kannattaa pyyhkiä sormesta pois.

Mekaaniseen avaimeen on mahdollista saada cliq-toiminto, jossa lukkoon on ohjelmoitu myös sähköinen toiminto. Sen avulla välttyy myös kalliilta lukkojen uudelleen sarjoittamiselta, jos avain katoaa.

– Ovi avataan mekaanisella avaimella, mutta jos avaimen sattuu hukkaamaan, sen voi poistaa sähköisesti, eikä lukko enää tunnista avainta.

Oven voi avata myös älypuhelimella. Mikrosirukaan ei ole enää utopiaa. Siinä peukalonhankaan upotettu, lasilla ympäröity pieni siru toimii ovitunnisteena.

– Se on nykypäivän tekniikkaa, vahvistaa Marko Järvenpää.

Esimerkiksi Ruotsissa tukholmalaisen toimistorakennuksen työntekijöillä on käden ihon alla mikrosiru, jolla voi paitsi avata ovia, myös maksaa lounaan ja käyttää kopiokonetta, kertoo Daily Mail (siirryt toiseen palveluun).

Älylukko yhteen oveen riittää

Älylukon yleistymistä kodeissa rajoittaa korkeahko hinta. Älylukon saa oveen alle 500 eurolla, kun tavallinen lukkojärjestelmä maksaa parisataa euroa. Lukkoja hankkiessa kannattaa selvittää omat tarpeensa, neuvoo Marko Järvenpää.

– Lukko kannattaa valita niin, että se helpottaa omaa elämää. Lukoissa voi olla paljon erilaisia ominaisuuksia, mutta tärkeää on valita lukko sen mukaan, mitä itse tarvitsee.

– Älylukkoa ei myöskään tarvitse hankkia joka oveen. Riittää, kun se on ovessa, jota eniten käyttää, neuvoo Järvenpää.

Perinteinen avain on suomalaiselle yhä rakas

Toistaiseksi älylukkojen osuus lukkomarkkinoista on vielä melko pieni, kertoo Suomen turvaurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Mikael Söderlund.

Suomalaiselle perinteinen avain on kuitenkin edelleen rakas ja konkreettinen esine. Älylukot lisääntyvätkin selvästi nopeammin business-puolella kuin yksityisissä kohteissa, huomauttaa Söderlund.

Finanssialan keskusliiton standardoitujen lukkojen listalta (siirryt toiseen palveluun) löytyy vain vähän älylukkoja. Lista ei ole tosin vakuutusyhtiöitä sitova, kertoo viestintäpäällikkö Maija-Reetta Mannismäki Finanssialan Keskusliitosta.

– Listalla on joko Suomessa tai Euroopassa standardointiprosessin läpikäyneitä lukkoja. Ne on testattu kolmansien osapuolien toimesta.

Vaikuttaako älylukko esimerkiksi kotivakuutusmaksuihin?

– Joka yhtiöllä on omat ehtonsa vakuutuksiin. Kodin murtosuojauksessa (siirryt toiseen palveluun) on monta tärkeää seikkaa, jotka pitää ottaa huomioon, ei yksin lukko, muistuttaa Mannismäki.