Hattula lämmittää uuden suurkoulunsa ekologisesti – kunnat vielä verkkaisia maalämmön hyödyntäjiä

Hattulan kunta kokeilee ennakkoluulottomasti uusia energiaratkaisuja koulukeskuksessaan. Juteinikeskus Hattulassa on valmistuttuaan suurimpia maalämmöllä toimivia julkisia rakennuksia Suomessa. Ratkaisujen odotetaan kiinnostavan myös muita kasvavia kuntia.

Kotimaa
Juteinikeskuksen rakennustyömaa
Ville Välimäki / Yle

Juteinikeskus on Hattulan ylpeys ja parolalaisten ihmetyksen aihe. Korkeahko, kulmikas ja näyttävä monitoimitalo lämpiää valmistuttuaan sataprosenttisesti maalämmöllä. Lämpöä pumpataan 26 syvästä maalämpökaivosta ja tontin maaperään on upotettu erilaisia lämpöjohtoja ja -letkuja peräti seitsemän kilometriä.

Kallioperään on upotettu tätäkin enemmän lämmön keräilyputkea – kaikkiaan yli 15 kilometriä. Kun jokainen maalämpökaivo koulun pihassa on syvyydeltään 300 metriä, ja kun jokaisessa kaivossa on kaksi lämmön keräilyputkea, mittaa näillä on siis kaikkiaan 15 600 metriä. Suunnittelijat ja insinöörit ovat laskeneet, että tämä riittää yli 250 oppilaan koulun lämmittämiseen. Lisämukavuutena on lisäksi lattialämmitys joka puolella koulua.

Miksi Juteinikeskuksessa päädyttiin maalämpöön?

Juteinikeskuksen rakennustöitä johtava ja seuraava projektijohtaja Risto Hast kertoo, että syitä maalämmön valinnalle on monia. Parolan taajamassa ei ole ensinnäkään kaukolämpöverkkoa, kuten useimmissa taajamissa. Siksi kaukolämpö putosi ratkaisuna koulun lämmityksestä pois.

Risto Hast Hattulan Juteini koulukeskuksen työmaalla
Projektijohtaja Risto Hastin mukaan maalämpö virtaa Juteinikeskukseen alkuvuodesta 2016.Ville Välimäki/ Yle

Myöskään puuhakkeen poltto Parolassa arassa maisemakuvassa ei saanut suostumusta Museovirastolta. Öljylämmitys ja mahdollinen maakaasu uudessa koulussa olisivat myös olleet sitoutumista fossiilisiin polttoaineisiin. Koulun tontin maaperä mahdollisti kuitenkin helpon maalämmön kalliosta. Peruskallio löytyi viiden, kuuden metrin syvyydeltä pintamaan alta.

Niinpä hattulalaiset kuntapäättäjät ottivat rohkean harppauksen maalämpöön. Kokemusta asiasta on myös lähituntumasta, sillä ennestään Parolan taajamassa myös muutama kerrostalo ja rivitalo on remonttien yhteydessä vaihtanut maalämpöön.

Saadaanko maasta halpaa lämpöä?

Hattulassa tiedetään, että jos vanha lämmitysjärjestelmä vaihdettaisiin remontissa maalämpöön, säästöä alkaisi syntyä. Maalämpöjärjestelmä uuteen Juteinikeskukseen on investointina kuitenkin puoli miljoonaa euroa. Lisäksi kaikkine putkiurakoineen järjestelmän hinnaksi tulee noin 850 000 euroa.

Maalämpöratkaisun investointikulut ovat kaukolämpö- ja maakaasuratkaisua suuremmat. Samalla uusi rakennus käyttää valmistuttuaan kaiken aikaa runsaasti sähköä. Projektijohtaja Risto Hast onkin säästötavoitteiden suhteen hieman varovainen. Aika näyttää, kuinka energian hinnat kehittyvät.

– Säästöhän tässä pitäisi syntyä siitä, että yksi kilowatti ostettua sähköä muunnetaan kolmeksi kilowatiksi lämpöä. Meillä on 26 lämpökaivoa, yhteensä seitsemän kilometriä reikiä kalliossa, mistä lämpö otetaan. Sillä pärjätään sataprosenttisesti, kertoo projektijohtaja Hast.

Järjestelmään kuuluu kolme lämpöpumppua ja varaajaa. Maalämpölaitteistojen kestoille ja varmuudelle valmistajat antavat pitkiä toimintalupauksia. Järjestelmien säätäminen on kuitenkin tarkkaa ja aikaa vievää asentaja- ja insinöörityötä. Hattulassakin työmaalla mietitään, että järjestelmän pitäisi syöttää lämpöä kouluun tammi-helmikuussa 2016. Sähkökatkojen varalta on lisäksi hankittava aggregaatit, ja tilapäinen varalämpöjärjestelmä. Se on kevyt polttoöljy.

Kiinnostava esimerkki muillekin kunnille

Kuntaliitossa tiedetään, että yksityistaloudet ja taloyhtiöt ovat viime vuosina siirtyneet voimakkaasti maalämmön käyttäjiksi. Kunnissa puolestaan vauhti on ollut verkkaista.

Energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitosta muistaa kuitenkin heti, että esimerkiksi Lapualla Pohjanmaalla parin kyläkoulun remontin yhteydessä öljy on vaihdettu maalämpöön. Kovin yleistä kuntakiinteistöjen yhteydessä tämä ei kuitenkaan ole.

Koulujen ja koulupiirien toiminta saattaa kymmenien vuosien aikana muuttua ja koulut yhdistyä ja lopettaa toimintansa. Hattulassa tätä pelkoa ei ole: uusi koulu tulee kasvavaan kuntakeskukseen Parolaan, aivan keskustan tuntumaan. Pitkäkestoinen hanke voi kiinnostaa muitakin kuntapäättäjiä. Tämä sopii hattulalaisille.

– Toivon mukaan tulevat tutustumaan Juteinikeskukseen. Yritämme antaa omista virheistämme oppia ja neuvoja ja näytämme paikkoja avoimesti, kertoo projektijohtaja Risto Hast.

Hastille Juteinikeskus on silmäterä ja kisällityö Hattulassa. 1970-luvun lopusta Hattulassa työskennellyt rakentamisen ammattilainen muistuttaa samalla leikkisästi, että jokainen rakennushan koostuu kymmenistä tuhansista rakennusvirheistä.

Mukavuutta ja valoisuutta joka puolella koulua

Juteinikeskukseen kytketään lämmöt lokakuun loppupuolella. Aluksi koulu ei kuitenkaan saa lämpöään vielä maaperästä ja kalliosta, koska vaativa sähkötekninen lämmöntuotto ja toimintojen ohjauslaitteisto otetaan käyttöön vasta tammi-helmikuun 2016 vaihteessa. Koulu valmistuu sopimusten mukaan kesäkuussa 2016 ja oppilaat pääsevät sinne syyslukukauden alkaessa elokuussa.

Koulun ruokalasta avautuu avara ja rauhallinen näkymä peltomaisemaan Parolaan. Sisältä koulu vaikuttaa väljältä ja nykyaikaiselta. Se taipuu monenlaisten opetusryhmien tarpeisiin. Runsaasti puuta, tiiltä ja lasia sisältävä koulu voisi olla myös esimerkki ekologisuudesta: kun fossiilisia polttoaineita ei käytetä, ei koulussa pitäisi syntyä myöskään hiilidioksidipäästöjä.