Suomen tarkastusryhmä: Alakurtista ei löytynyt signaalitiedusteluyksikköä

Suomen Puolustusvoimien tarkastusryhmä on tyytyväinen Venäjän antamiin tietoihin Alakurtin varuskunnasta. Ryhmän mukaan Venäjän antamat tiedot Alakurtin jalkaväkiprikaatin vahvuudesta ja aseistuksesta pitivät pääsääntöisesti paikkansa. Kansainvälisissä uutisissa taannoin levinnyttä tietoa suuren signaalitiedustelun joukko-osaston sijoittamisesta Alakurttiin ei tehty havaintoa.

Kotimaa
Kartta Suomen ja Venäjän rajasta.
Yle/Uutisgrafiikka

Lähimmillään 50 kilometrin päässä Suomen rajasta Sallan naapurissa Venäjän Alakurtissa on Venäjän 80. Erillisen Moottoroidun Jalkaväenprikaatin varuskunta. Paikkakunnalla on jo Neuvostoliiton ajoista ollut suuri varuskunta. Se ehdittiin ajaa kutakuinkin alas muutamaksi vuodeksi kunnes Venäjä alkoi varustella armeijaansa uudelleen.

Maaliskuussa 2014 Venäjä ilmoitti arktiseen sodankäyntiin erikoistuneen prikaatin perustamisesta ja sijoittamisesta Alakurttiin. Uutinen levisi vilkkaasti maailmalla. Arvailut Alakurttiin sijoitettavien sotilaiden määrästä vaihtelivat 3000 ja 7000 välillä.

Viime tiistaina (13.10) Puolustusvoimat tiedotti, että Suomen kolmen hengen tarkastusryhmä on eversti Marko Ekströmin johdolla arvioimassa Alakurtin varuskunnassa pitävätkö Venäjän antamat tiedot joukko-osaston pääaseistuksesta ja -kalustosta paikkansa.

Epäluulojen poistaminen tavoitteena

Arviointikäynti perustui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin Wienin asiakirjaan vuodelta 2011. Asiakirjan on määrä vahvistaa luottamusta ja turvallisuutta sekä edistää aseriisuntaa. Erityisenä tavoitteena on pyrkimys sotilaalliseen avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja epäluulojen poistamiseen.

Arvioita Alakurtin varuskunnasta kertoi Yle radion Ykkösaamussa tarkastusryhmän johtaja eversti Marko Ekström eilen keskiviikkona (14.10). Ekström oli tyytyväinen Venäjän antamien tietojen paikkansapitävyyteen.

Yle Lapin uutiset kysyi vierailusta lisää sähköpostilla tarkastusryhmän toiselta jäseneltä, majuri Arto Toivaselta. Myös Toivasen antamat vastukset ovat suurpiirteisiä ja lyhyitä.

Toivasen mukaan arviointikäynti toteutui erittäin ystävällisessä ja asiallisessa vuorovaikutuksessa kuten aina ennenkin. Arviointikäynti varuskunnassa kesti 12 tuntia eli Wienin asakirjan mukaisen enimmäisajan.

Venäjän tiedot pitivät lähes paikkansa

Toivasen mukaan Venäjän antamat tiedot prikaatista pitivät pääsääntöisesti paikkansa, joitakin aseistuksessa tapahtuneita pieniä mutta pätevästi perusteltuja muutoksia lukuun ottamatta. Joukkojen lukumäärää tarkastusryhmä ei Wienin asiakirjaan vedoten kerro, mutta vahvuuden sanotaan vastaavan suomalista prikaatia. Wikipedian mukaan prikaatin vahvuus on 3000-7000 sotilasta.

Toivasen mukaan Alakurtin prikaatin kehitystyö on edelleen käynnissä, kasarmeja, varastoja ja harjoitusalueita rakennetaan. Tämä on elävöittänyt Alakurtin kylää, joka pääsi pahasti taantumaan aiemman varuskunnan lakkautuksen seurauksena.

Tuhansien tiedustelu-upseerien tukikohdasta ei havaintoja

Maaliskuussa 2014 ainakin norjalainen uutissivusto BarentsObserver kertoi venäläistä sanomalehti Izvestijaa lainaten, että Alakurttiin sijoitettaisiin myös tuhansien sotilaiden vahvuinen radioelektronisen tiedustelun tukikohta.

Kysymykseen onko Alakurtissa radio- tai muuta signaalitiedustelun joukko-osastoa majuri Toivanen vastasi sähköpostilla: ”Tällaisesta toiminnasta ei arviointikäynnin aikana saatu havaintoja.”

Venäjä on kasvattanut sotavoimansa iskukykyä myös pohjoisessa jo vuosia. Alakurtin prikaati on osa Venäjän pohjoista laivastoa. Laivaston armadaan on viime vuosina valmistunut ja valmistumassa uusia ydinsukellusveneitä, joissa on suuri määrä tuhansien kilometrien päähän yltävää käsittämätöntä tuhovoimaa.

Majuri Arto Toivanen arvioi sähköpostivastauksessa arviointimatkalta Alakurtista, Kuolan niemimaan kuuluvan Venäjän tärkeimpiin alueisiin strategiselta sijainniltaan ja luonnonvaroiltaan. Toivasen mukaan on luonnollista, että Venäjä panostaa Kuolan puolustukseen.