Suomalaista metsäoppia viedään Nepaliin: puun käytön kasvu voi kohentaa naisten asemaa

Nykyisin Nepalin metsävaroista käytetään hyödyksi vain pieni osa. Lisääntyvän puun käytön myötä myös naisille saadaan töitä ja lisätään näin tasa-arvoa.

Kotimaa
Nepalilaisia metsäoppilaita metsässä Nilsiässä.
Esa Huuhko / Yle

Pisavuoren kupeessa Nilsiän Säyneisissä korjataan lokakuun alun rajun myrskyn jälkiä. Tuuli on kaatanut runsaasti havupuita, jotka pitää korjata pikaisesti pois.

Samalla nepalilaiset kehitysyhteistyövieraat Biddya Raja Kadel, Teknath Kawar ja Bishny Pandey saavat savolaista metsäoppia. Tutuksi tulevat muun muassa erilaiset metsätyökoneet ja taimenistutusten salat.

Nepalilaisten delegaation isäntänä toimii Metsänhoitoyhdistys Savotan metsäasiantuntija Jukka Hintikka, joka kertoo metsätöiden koneellistumisasteen Nepalissa olevan kuin meillä 1950-luvulla.

– Nyt sinne on tarkoitus seuraavaksi viedä kirveiden tilalle moottorisahoja, korjuukalustoa sekä osaamista metsien hoitoon ja kestävään käyttöön.

Hintikka sanoo, että Nepalissa on jatkossa runsaasti potentiaalia.

– Sinne tulee seuraavina vuosikymmeninä paljon puuta korjattavaksi, mutta tällä hetkellä puun käyttö on varsin rajattua. Suurin osa puusta menee edelleen polttopuukäyttöön.

Hintikka kertoo, että pieniä määriä käytetään puusepänteollisuudessa ja kotitalousrakentamisessa, mutta yleisesti talot rakennetaan edelleen savesta ja tiilistä.

Puurakentamisesta apua maanjäristyksiin

Viime keväänä Nepalia koetteli paha maanjäristys, jossa kuoli yli 8 000 ihmistä ja ainakin 14 000 loukkaantui. Maanjäristyksessä raunioitui 300 000 rakennusta.

Lisääntyvän puurakentamisen toivotaan jatkossa vähentävän järistystuhoja. Myös naapurimaa Intian mittavat markkinat houkuttavat nepalilaisia.

Nyt Suomessa vierailevat nepalilaiset edustavat paikallisia metsäosuuskuntia. Tällä hetkellä mukana yhteistyöhankkeessa on kaikkiaan yhdeksän osuuskunnan edustajia, mutta Suomesta saatavaa kestävän metsänkäytön oppia aiotaan laajentaa koko Nepaliin.

Tämänhetkinen yhteistyö käynnistyi vuonna 2012. Sitä koordinoi Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development -niminen järjestö, joka perustettiin jatkamaan MTK:n aloittamaa kummitoimintaa kehitysmaiden maa- ja metsätalouden tuottajajärjestöjen kanssa. Mukana ovat myös Pro Agria ja Pellervo-Seura.

Metsätyö lisää tasa-arvoa

FFD-järjestön koordinaattori Tiina Huvio kertoo, että erityisesti tavoitteena on vahvistaa maaseudun elinoloja, jotta pientuottajat voisivat parantaa toimeentuloaan.

Samalla projekti rohkaisee myös naisten mukaantuloa metsäasioihin.

Nepalilaisen metsäosuuskunnan varapuheenjohtaja Bishny Pandey onkin varsin tyytyväinen kokemaansa ja näkemäänsä Suomessa.

– Nepalissa sukupuolten välillä on iso kuilu miesten ja naisten välillä. Viemme nyt suomalaista osaamista sinne ja samalla lisäämme tasa-arvoa, kun naiset saavat töitä metsän parista. Olemme vaikuttuneita tämänkaltaisesta metsäasioiden hoidosta, sanoo tyytyväinen nepalilaisnainen.