Kuntien rahapula lykkää silmäleikkauksia ja kuntoutuksia

Kuntien erikoissairaanhoidon ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ovat vähentyneet. Taustalla ovat muun muassa säästöpaineet. Osa kunnista käytännössä lykkää kiireettömiä hoitoja, joita voivat olla esimerkiksi kaihi- tai tekonivelleikkaukset. Myös potilaiden kuntoutuksessa säästöt näkyvät.

erikoissairaanhoito
Silmää tutkitaan.
Yle

Kuntien erikoissairaanhoidon ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä vähentyvät noin 1,6 prosenttia viime vuodesta palvelutilausneuvottelujen perusteella. Vähennys vastaa likimain 8 miljoonaa euroa.

Sekä kunnista että sairaanhoitopiiristä vakuutetaan, että kiireisimmät hoidot tehdään aikataulussaan. Mutta esimerkiksi Mänttä-Vilppula kertoo tilastoissaan, että syöpäpotilaille ostetut hoitojaksot vähenivät tammi-kesäkuussa 42 jaksoon viime vuoden 90:stä. Niiden sisältämät hoitopäivät vähenivät 369:stä 215:en samana aikana.

Pienehkö kokonaismäärä luonnollisesti kasvattaa sitä mahdollisuutta, että vaihtelu johtuu sattumista.

Syöpäyhdistyksessä arvioidaan, että vakavimmat sairaudet, kuten syöpätaudit pyritään yhä hoitamaan entiseen tapaan. Vakavin kymmenesosa vaivoista aiheuttaakin 70 prosenttia kustannuksista.

Kuntoutusta sekä silmä- ja nivelhoitoja lykätään

Osa kunnista käytännössä lykkää kiireettömiä hoitoja, niitä voivat olla esimerkiksi kaihi- tai tekonivelleikkaukset. Kyseessä on budjettitekniikka, kulut siirtyvät seuraavalle vuodelle ja tämä näkyy myös hoitojen kysynnässä. Joulukuussa on hiljaista, ruuhka alkaa tammikuussa.

Myös kuntoutus joutuu usein säästölistalle. Esimerkiksi lihastautipotilaat tarvitsevat yleisesti kuntoutusta, mutta monet ovat saaneet huomata aikojen karuuden. Niin myös Pirkanmaan lihastautiyhdistyksen puheenjohtaja Marketta Ojala.

– Tätä on, ja itsellenikin on näin käynyt. Kun täytin 65 vuotta, enkä enää saanut yksilökuntoutusta Kelalta, ei kuntakaan enää sitä antanut.

Valkeakoskella asuvan Ojalan mukaan perusteeksi mainittiin vain, että "kriteerit eivät täyty". Hän itse pitää todennäköisenä, että kuntien rahapula on tässä painavampi tekijä.

Keino kakkonen: lisäbudjetti

Meillä on takavuosilta näyttöä siitäkin, että kun yritettiin edetä vain säästämällä, niin se nostikin kustannuksia.

Kari Hakari

Jotkut kunnat voivat joutua paikkaamaan talousarvionsa nuukuutta kaivamalla myöhemmin rahaa lisäbudjetteihin. Tilanne on eri kunnissa kovin erilainen, toteaa sairaanhoitopiirin talousjohtaja Pasi Virtanen.

– Se vaihtelee paljon. Osa kunnista on tehnyt tiukkoja budjetteja. Jotkut joutuvat tekemään lisäbudjettejakin, mutta pääosa näyttää osuvan tilaukseen.

Esimerkiksi Nokialla näyttää hoitojen osto sairaanhoitopiiriltä ylittävän ennusteet. Syyskuussa valtuusto päättikin, että lisärahaa myönnetään runsaat 3 miljoonaa euroa. Saatesanoissa edellytettiin menojen karsimista. Esityslistan seuraava pykälä olikin sitten lisälainan ottaminen. Jo viime vuonna kaupunki joutui etsimään 1,9 miljoonan lisärahat.

Oikea-aikainen hoitaminen on kaikkien etu

Perimmäinen ongelma on kuitenkin koko hoitoketjun tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Perus- ja erikoishoito pääsivät takavuosina kasvamaan monin tavoin eri suuntiin. Jos perusterveydenhoito ei pelaa, kallis erikoishoito voikin lisääntyä.

Asia on kyllä tiedossa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja suurin jäsenkunta Tampere ovat kehittäneet yhteistyötään. Tulokset alkavat näkyä, arvioi johtaja Kari Hakari Tampereen taloushallinnosta.

– Toimintatapoja sekä hoidon porrastusta on jo pari vuotta parannettu. Se näkyy myös meidän talouden kehityksessä, erikoissairaanhoidon menojen kasvua on pystytty hillitsemään.

Kalliilla paikoilla makuutus on vähentynyt

Yksi parannus on, että potilaiden makuuttamista suotta kalliilla erikoissairaanhoidon paikoilla on kyetty vähentämään. Tämä vähentää siirtoviivemaksuja, joita kertyi tuntuvasti vielä joitakin vuosia sitten.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveyden hyvää työnjakoa on haettu kauan. Parasta on tietenkin estää sairauksia ennakolta ja saada hoidot ajoissa alkuun. Tähän on pyritty Taysin ja Hatanpään sairaalan kesken. Jo aiemmin on nähty, että pelkät kaavamaiset säästöt eivät aina tuo toivottuja tuloksia, Kari Hakari huomauttaa.

– Meillä on takavuosilta näyttöä siitäkin, että kun yritettiin edetä vain säästämällä, niin se nostikin kustannuksia, vaikkapa siirtoviivemaksuja. Kun potilaat jäivät jonoon, tuli muita kuluja, Hakari muistuttaa.