Tekijänoikeusjärjestöt tutkivat: Nuoret löytävät uuden musiikin sosiaalisesta mediasta

Tampereella Musiikki & Media-tapahtumassa julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset suosivat ilmaispalveluja, kun taas muissa Pohjoismaissa korostuu sisältö ja käytettävyys.

Tekijänoikeusjärjestöt
YouTube ja Spotify logoja.
YouTube ja Spotify

Nuorilla musiikkiin liittyy vahvasti sosiaalinen elementti, selviää kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön teettämästä Polaris Nordic Digital Music Survey -kyselytutkimuksesta. Syyskuussa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehtyyn webkyselyyn vastasi kaikkiaan 3600 12–65-vuotiasta internetin käyttäjää.

Eri-ikäisillä eri kanavat

Tutkimustiedotteen mukaan 12-17-vuotiaille nuorille selkeästi tärkein kanava uuden musiikin löytämiseen on kaverit. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista kertoi jakavansa tietoa kavereilleen esimerkiksi uudesta musiikista.

Kaksikymppisillä tärkeimmät kanavat uuden musiikin löytämiseen ovat radio ja YouTube, ja yli 30-vuotiailla pääasiallinen kanava uuden musiikin löytämiseen oli radio. Nuoret myös kokeilevat uusia musiikkipalveluita muita ikäryhmiä hanakammin.

Tutkimuksen mukaan musiikkiin liittyviä sisältöjä myös kulutetaan ja jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tässäkin nuoret ovat eturintamassa: kolmasosa nuorista kertoo löytävänsä kiinnostavaa musiikkia sosiaalisen median kanavien kautta. Muihin tutkimuksessa olleisiin ikäryhmiin verrattuna nuoret hyödyntävät aktiivisemmin sosiaalisen median palveluita yksittäisten kappaleiden tai soittolistojen jakamiseen.

Suomalaisnuorista yli puolet sanoo myös seuraavansa artisteja erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Ruotsissa vastaava luku on selvästi pienempi, runsaat 30 prosenttia.

Digitaalisen musiikin maksuhalu vaihtelee

Kyselyn perusteella suomalaiset suosivat ilmaispalveluita. Suomessa digitaalisesta musiikista maksaneiden osuus on pohjoismaiden pienin: vain 14 prosenttia vastaajista kertoo maksaneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana digitaalisesta musiikista (lataukset, streaming). Muissa Pohjoismaissa luku oli huomattavasti korkeampi: esimerkiksi Ruotsissa 27 ja Norjassa 30 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo maksaneensa digitaalisesta musiikista.

Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi kertoo, että sama trendi näkyy musiikin lisäksi myös muiden digitaalisten sisältöjen kohdalla.

– Merkillepantavaa on, että esimerkiksi Ruotsissa musiikkipalveluiden tarjoama sisältö ja niiden käytettävyys ovat kuluttajien kannalta tärkeämpiä tekijöitä kuin esimerkiksi palvelun ilmaisuus.

Kyselytutkimuksen teettivät kolme Pohjoismaista musiikin tekijänoikeusjärjestöä. Teosto, Tono (Norja) ja Koda (Tanska) ovat säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöjä. Tutkimus julkistettiin musiikkialan ammattilaistapahtumassa Musiikki & Mediassa Tampereella.