1. yle.fi
  2. Uutiset

Runo on erilainen jokaiselle kuulijalle – miten siis esittää se?

Yksi teksti – yksi tulkinta – yksi kokemus. Juuri näini se ei mene! Jokainen meistä tulkitsee kuulemaansa omien kokemustensa kautta. Tästä lähtökohdasta on myös lausujan lähdettävä, mutta muistettava leikittely muillakin rooleilla saadakseen lausuntaan erilaisia vivahteita.

kulttuuri
Pia Järvi istuu paksun koivunoksan päällä Hakalahden koulun pihalla.
Pia Järvi Hakalahden koulun pihapiirissä.Raila Paavola / Yle

– Ensin on mietittävä, miksi haluaa oppia lausumaan – onko se itselle mielekästä, haluaako ilahduttaa muita ihmisiä vai onko palo johonkin tiettyyn runoon, opastaa draamaopettaja Pia Järvi.

– On hyvä lähteä itselle ominaisista runoista. Aluksi kannattaa runojen olla helposti hahmotettavia, vaikka Eino Leinoa, tai itse kirjoitettuja. Omiin teksteihin pitää kuitenkin ottaa etäisyyttä, ja miettiä niitä vaikka täysin päinvastaisesta suunnasta.

Roolikirjo estää tylsistymistä

Omia rajoja kannattaa hakea ja etsiä oudompia näkökulmia siihen itselle luontaiseen, opastaa Pia Järvi.

– Jos runo on hyvin herkkä, voi lähteä hakemaan vaikka herjan tai ivallisuuden kautta.

– Kannattaa kokeilla lukea hitaasti, nopeasti, aktiivisesti ja mietiskelevästi. Voi lähteä eri tunnetiloista, paikoista tai voi asettaa itselleen jonkin roolin, vaikka henkilön iän mukaan.

Sen jälkeen, kun luet runon uudestaan alkuperäisellä tavalla, siihen on tullut väkisinkin joitain uusia sävyjä. Puheeseen tulee Järven mukaan väkisinkin muistista jälkiä siitä, mitä olet kokeillut. Näin saa omista tulkinnoistaan vaihtelevampia eikä itsekään tylsisty niihin.

Tyypillisiä ovat käden heilutukset, pään nyökkäys, hermostunut heilunta.

Draamaopettaja Pia Järvi

Järvi rohkaisee eri-ikäisiä lausumaan yhdessä, koska se laajentaa kokemuskirjoa ja tuo tuoreita näkökulmia tulkintojen etsiskelyyn. Kannattaa muistaa, että myös kuulijat tulkitsevat runon kukin tavallaan oman kokemuspohjansa perusteella.

Vältä maneereja ja jousta

Draamaopettaja Pia Järvi kehottaa miettimään liikekieltä niin, että se tukee runoa. Kannattaa välttää maneereja, vaikka kuvaamalla omia esityksiään ja tutkimalla niitä.

– Tyypillisiä ovat käden heilutukset, pään nyökkäys, hermostunut heilunta, keinunta, huojuminen tai lukittuminen tiettyyn asentoon.

– Laita kädet sivulle vähän irti kehosta. Pidä rintakehä auki ja hartiat rennosti. Älä päästä polvia ja nilkkoja lukkoon. Siinä Pia Järven vinkit asennon hallintaan.

– On oltava joustava olo, koska vartalon ollessa lukossa hengityskään ei enää toimi ja se on tärkeintä.

Oikeasti nauti niistä mokista!

Draamaopettaja Pia Järvi

Rohkeus kasvattaa rohkeutta

Jos lausunnan opettelu kiinnostaa, on heittäytyminen avainasia. Draamaopettaja Pia Järvi rohkaisee myös mokiin:

– Heittäydy sen verran kuin uskallat. Heittäytymällä rohkeus kasvaa. Kun lähdet lausumaan runoa, muista, että moka on lahja. Nauti oikeasti mokista, sillä niiden ansiosta kehitys ei pysähdy!

Lue seuraavaksi