Tutkimus: Ihmisen uskoa jumalaan voidaan vähentää aivoja stimuloimalla

Testissä tutkittiin koehenkilöiden suhtautumista uskonnollisuuteen ja kansallismielisyyteen.

tiede
Hautapatsas
Kalevi Rytkölä / Yle

Ihmisen jumaluskoon ja nationalistisiin tunteisiin voidaan vaikuttaa stimuloimalla aivoja magneettikentällä, ilmenee brittiläisen Yorkin yliopiston ja yhdysvaltalaisen UCLA-yliopiston yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta.

Tutkimuksesta kertoo Redorbit-nettisivusto. (siirryt toiseen palveluun)

Kokeessa otsalohkon tiettyjä alueita stimuloitiin niin, että ne saatiin väliaikaisesti toimimattomiksi. Stimuloidun alueen tiedetään keskittyvän ongelmien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen.

Testiin osallistuneen vertailuryhmän aivoja stimuloitiin alhaisemmalla magneettikentällä, jolla ei ollut ollut vaikutusta aivojen toimintaan.

Koehenkilöistä, joiden aivoalueen toiminta oli estetty, noin kolmannes uskoi vähemmän jumalaan, enkeleihin ja taivaaseen kuin vertailuryhmän jäsenet. Sen sijaan heidän uskonsa saatanan tai helvetin olemassaoloon ei kasvanut. Ennen kysymyksiä koehenkilöiden uskonnollisia ajatuksia heräteltiin laitettamalla heidät ajattelemaan omaa kuolemaansa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös koehenkilöiden suhtautumista maahanmuuttajiin, jotka olivat arvostelleet Yhdysvaltoja. Voimakasta stimulaatiota saaneiden tuntemukset tällaisia maahanmuuttajia kohtaan olivat lähes 30 prosenttia myönteisemmät kuin vertailuryhmän.

Molemmissa ryhmissä oli sekä miehiä että naisia. Yhteensä heitä oli 38.

Suomalaisasiantuntija: Uskonnollinen ajattelu ei sijaitse tällä alueella

Psykologian professori Kimmo Alho Helsingin yliopistosta pitää tutkimustuloksia kiinnostavina.

Alhon mukaan alue, jonka toimintaa kokeessa estettiin, ei kuitenkaan ole mikään uskonnollisten tai poliittisten mielipiteiden tyyssija. Ne eivät sijaitse siellä, vaan samoja kysymyksiä käsitellään muuallakin. Alue on osa laajempaa aivoalueiden verkostoa.

– Voi olla, että samanlainen tulos saataisiin estämällä jonkin toisen aivoalueen toiminta, Alho uskoo.

Kiinnostavaa olisi Alhon mukaan ollut sekin, jos tutkimuksessa olisi selvitetty, mitkä muut koehenkilöiden toiminnat olisivat muuttuneet tämän kyseisen aivoalueen toimintaa estämällä. Olisiko jonkin vähemmän tunteita herättävän asian kohdalla kriittinen ajattelu omaan tai toisten toimintaan muuttunut?

Esimerkkinä hän mainitsee toisen ihmisen ajotaidon arvioinnin. Olisiko se ollut positiivisempaa, kysyy Alho.

Alhon mukaan tutkimuksen on tehnyt arvostetun tutkijan johtama ryhmä ja se on julkaistu niin ikään arvostetussa Social Cognitive and Affective Neuroscience (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Yksittäiset tutkimukset ovat kuitenkin vain yksittäisiä tutkimuksia, eikä niiden pohjalta kannata tehdä pitkälle meneviä päätelmiä, Alho sanoo.

Hänen mukaansa maailmalla on viime aikoina tehty runsaasti samantyyppisiä tutkimuksia, joissa on selvitetty, mitkä aivoalueet aktivoituvat esimerkiksi moraalisen päätöksenteon tai vaikkapa uskonnollisen ajattelun seurauksena.