Oxfordin professori: Unohtakaa arktinen poraus, tuhlaatte rahanne

Öljy- ja kaasuteollisuudesta on toivottu arktisen alueen uutta talousveturia, mutta Suomessa vieraillut asiantuntija lyö jäitä hattuun. Arktinen öljynporaus ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa, sanoo Oxfordin yliopiston energiaprofessori, ekonomisti Dieter Helm.

ilmasto
Grafiikkaa
Yle Uutisgrafiikka

Öljyn hinnan romahdus on saanut arktisen öljy- ja kaasubuumin hiipumaan. Esimerkiksi öljyjätti Shell vetäytyi Alaskan merialueelta tehtyään miljarditappiot öljyn etsinnässä.

– Shell vetäytyi taloudellisista syistä. Olisin hyvin yllättynyt, jos yksikään merkittävä, yksityisomisteinen pörssiyhtiö kertoisi sijoittajilleen aikovansa käyttää useita miljardeja öljyhankkeisiin arktisilla merialueilla. Tällä täytyy olla heijastusvaikutuksia myös muihin yrityksiin, energiaprofessori Dieter Helm sanoo Ylen haastattelussa.

Arktista öljyntuotantoa viriteltiin aikana, jolloin raakaöljy maksoi keskimäärin yli sata dollaria tynnyriltä. Ennen finanssikriisiä hinta huiteli pahimmillaan yli 140 dollarissa. Nyt Brent-raakaöljystä joutuu pulittamaan vain noin 50 dollaria per tynnyri.

Myös Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuore pääjohtaja, järjestön entinen pääekonomisti, Fatih Birol kertoi hiljattain brittiläisen Guardianin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), ettei pidä arktista öljyntuotantoa kannattavana vielä pitkään aikaan.

"Öljy pysyy halpana"

Professori Dieter Helm esittää Ylen haastattelussa kovan väitteen. Hänen mukaansa öljy pysyy halpana vielä pitkään. Helm muistuttaa, että toisen maailmansodan jälkeen raakaöljyn hinta on liikkunut keskimäärin 40–50 dollarin välillä.

– Viime vuosien yli sadan dollarin hinnat ovat äärimmäisen epänormaaleja. Totta kai hintapiikkejä tulee välillä, mutta uskon, että 50–60 dollaria tynnyriltä on uusi normaali, Helm sanoo.

Aiemmin pidettiin itsestään selvänä, että öljyn hinta nousee, kun erityisesti Aasian keskiluokka kasvaa ja alkaa ostaa henkilöautoja. Helmin mukaan kaava ei enää välttämättä päde, sillä öljyntuottajia on aiempaa enemmän.

– Lisäksi kaasu ja sähkö ovat jatkossa öljyä tärkeämpiä. Kaasun merkitys kasvaa myös henkilöautoliikenteessä, hybridit yleistyvät, polttoainetehokkuus paranee ja liikenne myös sähköistyy.

Kalaa ja logistiikkaa

Suomi on toivonut hyötyvänsä arktisen alueen öljy- ja kaasuteollisuuden investoinneista. Mikäli Helmin ennusteet pitävät paikkansa, tämän varaan ei kannata liikoja laskea.

– Totta kai alueella on paljon talousmahdollisuuksia, esimerkiksi kauppamerenkulussa ja kalateollisuudessa. Mutta hoidetaan asia kunnolla, varovaisesti ja hitaasti. Ei kannata harhautua ajattelemaan, että öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuus on arktisella alueella. En usko siihen, Helm sanoo.

Norjalla on edelleen kunnianhimoiset suunnitelmat Barentsinmerellä öljyn- ja maakaasun suhteen. Uusin hanke Goljat tosin on pahasti myöhässä ja kustannusarviot ovat ylittyneet selvästi.