Sirkka-Liisa Anttila liikuttui sikatilallisten ahdingosta: "Se on viimeinen nollaus mun työlleni, kun mun sika poltetaan"

HKScan laittoi suuriksi kasvaneita, terveitä sikoja lopetuksen jälkeen Forssasta suoraan Honkajoki Oy:n laitokselle tuhottavaksi. Forssalainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pidättelee kiukkua ja myös kyyneliä tapahtuneen vuoksi ja tuottajien ahdingon takia. Ei markkinatalous saa olla semmoinen, että se tappaa tuottajat, Anttila ryöpyttää.

politiikka
Sianruhoja teurastuslinjastolla
HKScan

Suomessa on jo pitkään tuotettu sikaa enemmän kuin on kysyntää. Työtaistelutoimet Forssassa ja palkansaajien mielenilmauspäivä saivat syyskuussa aikaan sen, että HKScanin teurastamolla Forssassa ei pystytty viiteen vuorokauteen teurastamaan sikoja. Yli 10 000 sikaa jäi teurastamatta ajallaan ja ne jatkoivat tiloilla kasvuaan niin suuriksi, että ne eivät enää mahtuneet sikateurastuslinjoille. Siksi sikoja teurastettiin Forssan ja Mellilän laitosten lisäksi Virossa ja Ruotsissa, mutta myös Forssan teollisuusteurastamossa, jolla ei ole elintarvikehyväksyntää. Sikoja ei voitu käyttää elintarvikkeeksi ja ne vietiin Honkajoki Oy:n laitokselle, kertoi HKScan (siirryt toiseen palveluun).

Ruoaksi kasvatettujen sikojen päätyminen syötäväksi kelpaamattomia eläinperäisiä sivutuotteita jalostavan Honkajoki Oy:n laitokselle on herättänyt tilallisissa kiukkua. Myös kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) Forssasta on pöyristynyt teurastamon ratkaisusta.

– Se on sellaista, jota en olisi koskaan toivonut kuulevani mistään. Suomessa on pitkät leipäjonot, ihmiset kärsii nälkää, se on tosiasia. Ei lihaa ole monenkaan pöydässä läheskään joka päivä, saati joka viikko. Ne siat olisi pitänyt ehdottomasti teurastaa ja vaikka sitten lahjoittaa niille, joilla on nälkä.

Ruoan haaskaus syö viljelijän omanarvontuntoa

Sirkka-Liisa Anttilan tytär on sikatilallinen, ja kansanedustaja saa myös paljon yhteydenottoja viljelijöiltä. Tilanne saa topakan naisen äänen värisemään liikutuksesta.

– Se tuottaja, jonka sika on sinne (Honkajoelle) joutunut, hänellä on erittäin paha olo. Hän on tehnyt sellaista työtä, jolla on tällainen arvo, että se uhrataan Honkajoella, poltetaan siellä, kun sika on ihmisravinnoksi tarkoitettu ja kasvatettu.

– Tämä liikuttaa niin syviä tunteita ainakin minussa ja näissä sianlihan tuottajissa, että tiesivätkö ne, jotka tämän tekivät, mitä tämä tarkoittaa? Se on viimeinen nollaus mun työlleni, kun mun sika poltetaan, Anttila kuvaa sikatilallisten tuntoja.

Ei niillä ihmisillä ole oikeusturvaa enää tänään.

Sirkka-Liisa Anttila

Anttila tietää viljelijöiden olevan ahtaalla.

– Yhteydenotot, joita saan viljelijöiltä – mua melkein itkettää sen jälkeen, koska heidät on ajettu niin tiukalle. On edessä maksamattomia laskuja, valitettavasti tukien maksut ovat olleet myöhässä EU:n maatalouspolitiikan uudistusten takia, ja viljelijän on pitänyt kaikkeen tähän taipua. Ei niillä ihmisillä ole oikeusturvaa enää tänään, Anttila parahtaa.

Teurastamojen pitäisi katsoa peiliin

Sirkka-Liisa Anttila on seurannut aitiopaikalta suomalaista maatalouspolitiikkaa toimiessaan maa- ja metsätalousministerinä vuosina 2007-2011. Hänen mielestään tuottajien nykyiseen ahdinkoon löytyy syy teurastamojen ja kaupan omasta toiminnasta.

– Teurastamot ovat olleet ne, jotka ovat Suomeen houkutelleet lisää tuotantoa koko ajan. Silloin EU-jäsenyyden alkaessa, kun oli kansalliset tuet käytettävissä, niin muistan ne kampanjat "lisää uusia sikaloita", ja mielellään lihasikaloita, ei yhdistelmäsikaloita.

Anttila kertaa EU-tukipolitiikan vaikutuksia Suomen maatalouteen. Tuen oli määrä säilyttää olemassaolevaa tuotantoa, ei kohdentua tuotannon lisäämiseen.

– Teollisuus on ollut kannustamassa lisää lihaa. Teurastamot eivät kantaneet vastuuta ja nyt on lihaa sitten. Heidän pitäisi katsoa tässä peiliin. Tuli lisää tuottajia, lisää lihaa, kansallisen tuen potti jaettiin useampien kesken ja se pienensi kaikkien saamaa tukea. Mutta jos olisi eletty sen mukaan, että olisi ollut se tuotannon määrä, mikä oli ennen jäsenyyttä, niin emme näissä ongelmissa olisi.

Halpuuttaja käy tuottajan kukkarolla

Anttilan mukaan nyt pitää löytää parempi tuotannon tasapaino. Kauppa saa osansa Anttilan kritiikistä.

– Kauppa halpuuttaa toisesta päästä, tuottaja on siis todella ahtaalla. Kauppa vaatii nyt teollisuudelta 15 prosentin alennusta niiden lihavalmisteiden osalta, joita he ensi vuonna halpuuttavat. Lähtöhinta kauppaan pitää olla 15 prosenttia alempi eli se on suoraan tuottajan kukkarosta pois. Toisin kauppa puhuu, mutta tämä on totuus (siirryt toiseen palveluun), sanoo Anttila.

Anttila latoo pöytään myös markkinatalouden kontrollin ja ruoan hinnalla kilpailun.

Kauppa vaatii nyt teollisuudelta 15 prosentin alennusta niiden lihavalmisteiden osalta, joita he ensi vuonna halpuuttavat.

Sirkka-Liisa Anttila

– Nyt pitäisi ottaa Ranskan malli käyttöön. Ranskassa ei ruokaa saa myydä alla tuotantokustannusten hinnan. Suomessa pitää ruveta ohjaamaan tätä prosessia, vaikka kuinka eletään markkinataloudessa. Ei markkinatalous saa olla semmoinen, että se tappaa tuottajat, niin kuin se nyt tekee!

– Ruoasta on tehty pelkkä hintatuote. Suomessa on tehty työtä ruoan laadun ja eläinten hyvinvoinnin eteen ja tämä on kaikki nyt romukopassa näitten halpuutettujen elintarvikkeiden johdosta. Halpuuttamiskampanja heittää romukoppaan kerralla kehittämistoimet, koska ruoka on pelkkä hintatuote ja kaupan katteet ovat erittäin kovat ruoassa, Anttila muistuttaa.