Kiinniotto Seattlessa ei hetkauttanut ympäristöaktivistia: "Kansanliikkeen tuntua kaipaisin Suomessakin"

Tamperelaisen Olli Vuokon tie ympäristöaktivistiksi alkoi omien elämäntapojen kyseenalaistamisesta. Kesällä hän joutui Yhdysvaltain rannikkovartioston kiinniottamaksi. Aktivismimatkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kirjataan tarkasti, Greenpeacesta kerrotaan.

Ulkomaat
Greenpeace aktivisteja.
Aktivistit kajakkeineen estämässä öljynporauslautan lähtöä satamasta.Matt Mills Mcknight / EPA

Päätimme melontatoverini kanssa, että peräännymme vasta jos on aivan pakko.

Olli Vuokko

Yhdysvaltain länsirannikolla Seattlessa kesäkuinen aamu valkenee harmaana. Taivasta peittää paksu pilvilautta. Joukko luonnonsuojelujärjestö Greenpeacen aktivisteja on herännyt aamuyön tunteina ja melonut kirkkaan keltaisilla ja punaisilla kajakeilla rivistöksi öljy-yhtiö Shellin valtavan Polar Pioneer -öljynporauslautan eteen.

Yksi kajakissa istuvista aktivisteista on tamperelainen Olli Vuokko, 35. Hän ja muut aktivistit ovat saapuneet kaupunkiin vastustamaan öljy-yhtiön porauksia Alaskan pohjoispuolella Tšuktšimerellä. Aktivistit levittävät veteen monenkymmenen neliön kokoisen kelluvan banderollin, jonka jättimäiset oranssit kirjaimet huutavat "Shell no".

Baderolli kelluu veden pinnalla öljynporauslautan edessä.
Greenpeace-aktivistien kelluva banderolli Seattlessa. Marcus Donner / Greenpeace

Yhdysvaltain rannikkovartiosto seuraa aktivistien toimintaa ja huutelee varoituksia. Tiedossa voi olla jopa kymmenen vuotta vankeutta, megafonista kajahtaa englanniksi.

Vuokko on ottanut selvää tempauksen mahdollisista seurauksista ja häntä jännittää hiukan. Ympärillä olevien aktivistitovereiden rauhallisuus pitää kuitenkin mielen tyynenä.

– Päätimme melontatoverini kanssa, että peräännymme vasta jos on aivan pakko, Vuokko kertoo.

Lopulta rannikkovartioston vene ajaa kajakkien viereen. Ensin veneeseen nostetaan Vuokko ja hänen toverinsa, sitten kajakit. Vuokko pidetään kiinniotettuna muutaman tunnin ajan rannikkovartioston hallissa. Lopuksi aktivistin käteen ojennetaan 250 dollarin sakkolappu.

Merellä Polar Pioneer lähtee öljynporausmatkalleen vastustuksesta huolimatta. Aktivistia surettaa, kun kirkkaankeltainen öljyjättiläinen katoaa horisonttiin.

Greenpeace-aktivistit osoittavat mieltä kajakeissa.
N. Scott Trimble

Ilmastonmuutos on aktivistin polttoaine

Seattlen tapahtumista on nyt aikaa neljä kuukautta. Olli Vuokon mieleen päivä on piirtynyt ikimuistoisena kokemuksena.

– Seattlessa oli todella hyvä yhteishenki. Laaja kansalaisliike oli meidän takanamme. Sellaista kansanliikkeen tuntua kaipaisin Suomessakin enemmän. Tuntui, että Shell oli todella yksin kaupungissa, Vuokko toteaa.

Juotsenosta kotoisin oleva Vuokko on koulutukseltaan elokuvakäsikirjoittamisen maisteri. Luonnonsuojelujärjestö Greenpeacen riveihin hän on kuulunut pari vuotta. Ympäristökysymysten ääreltä hän tosin löysi itsensä jo kymmenen vuotta sitten.

– Huolestuin yleisesti ottaen ilmastonmuutoksesta ja maapallon tilasta – siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Jonkin aikaa hän yritti vaikuttaa ympäristöasioihin omilla kulutustottumuksillaan ja -valinnoillaan. Miehestä tuntui, ettei oma toiminta kuitenkaan riittänyt. Järjestöihin liittyminen alkoi houkuttaa.

– Elämässäni oli yleisesti tilanne, jonka aikana aloin kyseenalaistaa eri asioita. Opiskelenko sitä alaa, mitä oikeasti haluan? Mitkä asiat ovat itselleni tärkeitä? Tajusin, että ympärilläni on tapahtumassa isoja asioita, joille pitäisi tehdä jotakin, Vuokko kertoo.

Aktivistia eteenpäin ajavana voimana oli ja on edelleen ilmastonmuutos maailmanlaajuisine vaikutuksineen.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii toimintaa niin vapaaehtoisilta kuin järjestöiltäkin. Ei voida tuudittautua siihen, että poliitikot ratkaisisivat tällaisen asian, koska niin ei vain näytä tapahtuvan.

Lentomatkoilla aatemaailma joutuu koetukselle

Vapaaehtoisena ympäristöaktivistina toimiminen tarkoittaa reissaamista maailmalla, mutta Vuokko näkee luonnonsuojeluun liittyviä epäkohtia myös kotimaassaan. Hänen mukaansa on väärin, että valtio-omisteiset yhtiöt ottavat osaa luonnolle haitalliseen toimintaan, kuten ydinvoimaan ja arktisilla alueilla tapahtuvaan öljynporaukseen.

– Suomen pitäisi valtiona toimia enemmän arktisen alueen ja luonnon puolustajana, Vuokko toteaa.

Ympäristöaktivistien mielestä fossiiliset polttoaineet pitäisi jättää maan uumeniin. Luonnonsuojelijoiden periaatteet joutuvatkin koetukselle, kun he kampanjamatkojaan varten nousevat jättimäisiä päästöjä aiheuttavien jumbojettien kyytiin. Greenpeace Finlandin viestintäpäällikkö Juha Aromaan mukaan jäsenistön matkustamisen aiheuttamia päästöjä ja kustannuksia harkitaan joka kerta tapauskohtaisesti.

– Kovin paljon ei maapallon ympäri turhaan matkusteta, Aromaa sanoo.

Hänen mukaansa Greenpeacen pääsääntönä on, että lyhyillä, esimerkiksi Pohjoismaihin tehtävillä kampanjamatkoilla lentokoneen kyytiin ei nousta. Kotimaassa tarvittavat matkat tehdään junalla ja Tukholmaan livutaan laivalla. Järjestö pyrkii myös hyödyntämään videokokouksia välttääkseen turhaa reissaamista.

– Valitettavasti emme voi välttää lentämistä kokonaan. Luonnollisesti mannerten väliset matkat mennään lentäen. Jonkinlainen kampanjaetu pitää olla saavutettavissa, jotta lentomatka tehdään. Toiminnastamme aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kirjataan aina vuosikertomukseemme, Aromaa sanoo.

Kovin paljon ei maapallon ympäri turhaan matkusteta.

Juha Aromaa

Järjestö rahoittaa vapaaehtoisten aktivistien kampanjamatkat. Myös majoitusta ja ruokaa tarjotaan, mutta ”retkiolosuhteissa”, kuten Aromaa kuvailee. Hänen mukaansa järjestö arvioi tapauskohtaisesti, paljonko yhden vapaaehtoisen matkakulut voivat reissua kohden olla, joten yleistä keskiarvoa matkakassan suuruudelle ei ole.

– Aktivistit itse harkitsevat, millaisiin mielenosoituksiin he tahtovat osallistua. He vastaavat tekemisistään yksityishenkilöinä. Jotkut aktivistit haluavat hoitaa kustannukset itse viimeiseen saakka eivätkä käänny järjestön puoleen, Aromaa kertoo.

Toisinaan aktivistit saavat toiminnastaan sakkoja. Aromaan mukaan myös sakkojen kohdalla mietitään tapauskohtaisesti, maksaako järjestö ne vai ei. Olli Vuokon kajakkitapauksessa maksumiehenä toimi Greenpeace.

Olli Vuokko metsässä.
Sanni Mattila / Yle

Uskonpuute iskee arkisissa tilanteissa

Vuokon mukaan uskonpuute ympäristönsuojelua kohtaan saattaa toisinaan yllättää hyvinkin arkisissa tilanteissa, kuten päivän lehteä lukiessa. Uutistarjontaa selatessa aktivistista tuntuu siltä, etteivät ympäristönsuojelulliset asiat saa tarpeeksi huomiota tietotulvan seasta.

Tällaiset asiat tuntuvat uskomattoman hienoilta.

Olli Vuokko

– Ympäristönsuojelun pitäisi olla asia, joka on kaikkien mielessä ainakin jollain tavalla, Vuokko sanoo.

Kampanjamatkat ja saman ajatusmaailman jakavien ihmisten kohtaaminen sen sijaan ajavat Vuokkoa aktivistina eteenpäin.

– Silloin tuntee, ettei ympäristönsuojeluun liittyvien asioiden kanssa tarvitse olla yksin.

Öljy on saanut Vuokon liikkeelle ennenkin. Vuosi sitten hän oli Venäjällä kartoittamassa öljyputkista lähteviä vuotoja. Seuraavia reissuja ei juuri nyt ole tiedossa, mutta Vuokko on valmis kampanjoimaan, jos tarve on.

Paras palkinto aktivistille on, kun öljynporaus lopetetaan alueella, jossa porausta vastaan on kampanjoitu.

– Toki se johtuu siitäkin, että alueelta ei ole löytynyt öljyä. Öljynporauksen vastustamisella on kuitenkin ollut se vaikutus, että öljy-yhtiöiden turvavaatimuksia on kiristetty. Se taas on tehnyt toiminnasta taloudellisesti kannattamatonta.

– Tällaiset asiat tuntuvat uskomattoman hienoilta, Vuokko sanoo.