Pegida – enemmän tykkääjiä kuin Saksan liittohallituksella

Vuosi sitten Pegida-liike marssi ensimmäisen kerran itäsaksalaisen Dresdenin kaduilla. Nyt muukalaisvihamielinen liike juhlii mielenosoitusmarssilla, jota vastaan on valmisteilla laajoja protesteja.

Ulkomaat
Islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoitus Dresdenissä 12. syyskuuta.
Islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoitus Dresdenissä 12. syyskuuta.EPA / Sebastian Kahnert

Maanantaina vuosi sitten muutama sata ihmistä purki vihaansa Dresdenin kaduilla. Vihaansa sitä vastaan, että Saksa toimitti aseita kurdeille, jotka taistelivat ääri-islamilaista Isis-liikettä vastaan.

Vihaansa sitä kohtaan, että Saksasta turvapaikkaa hakevien muslimien määrä kasvoi. Ja pelkoaan siitä, että joutuisivat tuntemaan olonsa vieraaksi omassa maassaan. Näin syntyi Pegida eli ”Isänmaalliset eurooppalaiset lännen islamisaatiota vastaan”.

Pegida olisi helposti saattanut kuivua kasaankin. Dresden on yli puolen miljoonan asukkaan kaupunki, jossa on vain vähän ulkomaalaisia, paljon opiskelijoita ja yliopisto kansainvälisine tutkijoineen. Muutamalla sadalla mielenosoittajalla ei sellaisessa ympäristössä olisi suurta merkitystä.

Enemmän tykkääjiä kuin liittohallituksella

Pegida ei kuitenkaan kadonnut mihinkään. Joka maanantai yhä enemmän ihmisiä kokoontui Pegidan iltakävelyiksi kutsumille marsseille. Ensin marssijoita oli satoja, sitten tuhansia ja kymmeniätuhansia.

Liikkeen kannattajien määrä Facebookissa nousi välillä joka minuutti. Nykyään sivulla on jo yli 171 000 tykkääjää. Vertailun vuoksi: Saksan liittohallituksen virallisella sivulla on 156 000 tykkäystä.

Saksalaiset poliitikot katsoivat liikettä neuvottomina ja pysyivät pitkän aikaa vaiti. Ilmeisesti he toivoivat, että Pegida katoaisi, jos he jättäisivät sen huomiotta. Saksan muissa osavaltioissa oli syntynyt myös haaraliikkeitä, joista valtaosa katosi nopeasti.

Vuoden alussa, Pegidan huippuaikana, Dresdenin kaduille kokoontui jo 25 000 liikkeen kannattajaa.

Dresdeniläinen vai saksalainen ongelma?

Muukalaisvihamielistä liikettä ei voi rajata vain Dresdeniin. Kysyttäessä Pegidan mielenosoittajilta, mistä he ovat, saa vastauksen: Münchenistä, Bochumista, Stuttgartista tai Berliinistä.

Väkeä tulee jopa Tanskasta, Itävallasta tai Alankomaista. Valtaosa on kuitenkin peräisin Dresdenistä ja sen lähiympäristöstä.

Politiikantutkijat ja historioitsijat ovat miettineet päänsä puhki etsiessään syitä siihen, miksi Pegida kukoistaa juuri Dresdenissä.

Kannattajien määrä on kasvussa ja mielenosoittajat muuttuneet yhä aggressiivisemmiksi.

Johtuuko se siitä, että Dresden oli vanha Saksin kuninkaan kotikaupunki eikä siellä siksi ole ikinä opittu suhtautumaan kriittisesti auktoriteetteihin?

Vai johtuuko se siitä, että Dresden oli DDR:n aikaan valtakunnan syrjäisin seutu, jonne Länsi-Saksan television lähetykset eivät ulottuneet?

Vai olivatko dresdeniläiset kenties vetäytyneet välinpitämättöminä DDR:n aikaiselle takahikiälle, missä he kököttävät edelleen?

Onko Dresdenin seutuja jo 25 vuotta hallinnut kristillisdemokraattinen puolue estänyt kaiken poliittisen keskustelun sillä periaatteella, että valtio kyllä hoitaa hommat?

Eikö näistä syistä Dresdenin seudulla ole toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, joka laajalla rintamalla asettuisi Pegidaa vastaan?

Minulle Pegida, vihapuhe ja suuttumus ovat merkki yhteiskuntamme kylmyydestä ja kovuudesta. Tuntuu, että 25 vuotta Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen koko maan ja Dresdenin seudun on luotava nahkansa, pohdittava, millaista poliittista kulttuuria haluamme ja tehtävä töitä sen eteen, että tällainen poliittinen kulttuuri myös syntyisi.

Justus Ulbrich, historioitsija

Johtuipa Pegidan nousu mistä tahansa, vuosi ensimmäisten marssien jälkeen poliitikot eivät vieläkään ole löytäneet vakuuttavia vastauksia. Pegida-ilmiö ei ole kadonnut mihinkään.

Päinvastoin: myöhäiskesällä alkaneen pakolaiskriisin myötä Pegidan kannattajien määrä on kasvussa ja mielenosoittajat Dresdenin kaduilla muuttuneet yhä aggressiivisemmiksi.

Turistit ja tutkijat kaikkoavat

Pegidan kannattajat haukkuvat ulkomaalaisia rikollisiksi. Viime viikon maanantaina mielenosoituksissa putkahtivat esiin hirsipuut, jotka oli varattu liittokansleri Angela Merkelille ja varakansleri Sigmar Gabrielille. Mielenosoituksen puuhamiehiä vastaan on menossa oikeusjuttu kansankiihotuksesta.

Islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoittajat kantoivat hirsipuita, joihin oli ripustettu liittokansleri Angela Merkelin ja varakansleri Sigmar Gabrielin nimet.
Islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoittajat kantoivat hirsipuita, joihin oli ripustettu liittokansleri Angela Merkelin ja varakansleri Sigmar Gabrielin nimet Dresdenissä 12. lokakuuta.EPA / Nadine Lindner

Toimittajia kohdellaan vihollisina, haukutaan ja onpa heitä lyötykin. Saksan sisäministeri Thomas de Maizière luonnehti sunnuntaina Pegida-marssien järjestäjiä sunnuntaina Saksan yleisradioyhtiön ARD:n haastattelussa epätavallisen suorasanaisesti ”kovan linjan äärioikeistolaisiksi”.

Tänään maanantaina odotetaan jälleen tuhansia Pegidan kannattajia Dresdeniin. Puolueiden, ammattiyhdistysten, kirkkojen ja vapaaehtoisjärjestöjen laaja liittouma asettuu vastaan ja haluaa näyttää, että Dresden ei ole yhtä kuin Pegida.

Liikkeen vaikutukset näkyvät jo kuitenkin Dresdenissä: turistien määrä on laskenut ja ensimmäiset ulkomaiset tutkijat ovat jo lähteneet kaupungista. He eivät enää halunneet jäädä perheineen kaupungin aggressiivisen ilmapiirin armoille.

Stefanie Undisz

kirjoittaja on Saksan yleisradioyhtiön ARD:n toimittaja Leipzigissa