Professorit: Suomen energiapäätökset tehdään suljettujen ovien takana väärillä laskelmilla

Suomessa käytetään IEA:n kritisoituja malleja energiapolitiikassa. Energiapolitiikan laskelmat ovat salaisia, ja vaihtoehtoisia malleja ei oteta huomioon. Laskentamallien salaisuus voi johtaa väärien energiamuotojen valintaan.

politiikka
Kuvan aurinkopaneelit sijaitsevat yksityisasunnon pihalla Greensburgissa, Kansasin osavaltiossa.
Kuvan aurinkopaneelit sijaitsevat yksityisasunnon pihalla Greensburgissa, Kansasin osavaltiossa.Larry W. Smith / EPA

Yle Uutiset kertoi viime viikolla miten Lappeenrannan yliopiston mukaan kansainvälinen energiajärjestö IEA on vuosikymmeniä aliarvioinut uusiutuvien energialähteiden potentiaalia. Myös Suomen energiapolitiikassa käytetään IEA:n laskelmia.

– Uudet teknologiat ja mahdollisuudet on merkittävästi aliarvioitu, ainakin niissä parametreissä, jotka pystyy näkemään, mitä on käytetty päätöksenteon lähtökohdissa, sanoo Lappeenrannan yliopiston professori Lassi Linnanen.

IEA:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi aurinkosähkön investointikustannus Euroopassa vuonna 2050 olisi reilut 1 000 dollaria kilowatilta. Ennustettu hinta on alittunut jo tänä vuonna. Lappeenrannan yliopiston aurinkotalouden professorin Christian Breyerin ja tutkimusryhmän laskelmien mukaan (siirryt toiseen palveluun) hinnan arvioidaan laskevan alle puoleen nykyisestä vuoteen 2050 mennessä.

Linnasen mukaan meillä on sokea piste esimerkiksi sen suhteen, miten aurinkosähkön hinta on laskenut. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoa ei hetkauta se, että Suomen energiapoliittiset päätökset pohjautuvat ainakin osittain laskelmiin (siirryt toiseen palveluun), jotka on haastettu näin voimakkaasti.

– Eiköhän tämä ole aika tavallista, että tehdään erilaisia laskelmia, ja olennaista on, että niistä keskustellaan, tehdään johtopäätöksiä tästä vertailusta ja keskustelusta. Tämähän on ihan tyypillistä, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Päätökset pienessä piirissä

Tutkijoiden ja professoreiden mukaan keskustelua nimenomaan ei käydä. Professori Linnanen suomii päätöksiä sekä tapaa jolla ne tehdään salaisesti ilman tiedeyhteisöä pienen piirin keskuudessa. Linnasen mukaan kukaan ei tiedä mitä laskentamallit ovat syöneet, koska ne eivät ole julkisia. Taloussanomat pyysi saada nähtäväksi Suomen energialinjausten pohjana olevia laskelmia, mutta oikeuden mukaan TEM:n ei tarvitse luovuttaa energiamalliaan Taloussanomille (siirryt toiseen palveluun).

– Tällaiset mallit ovat eräällä tavalla itseään selittäviä. Sellaisia oletuksia mitä käytetään, saadaan sellaisia tuloksia. Jos oletetaan, että jonkun asian kasvuprosentti on pieni, niin silloin saadaan tulos, että siihen ei kannata investoida, Linnanen sanoo.

– Jos kyse on siitä excel-taulukosta, jota me käytetään ikään kuin muistivihkona, kun me tehdään näitä laskelmia, niin meillähän on ihan korkeimman hallinto-oikeuden linjaus, että tämä on sen tyyppinen asia, että siitä ei ole muille juurikaan mitään hyötyä, että tällaista aineistoa julkistettaisiin, TEM:n Huttunen sanoo.

– Kyllä se kovin oudolta kuulostaa. Kyse on yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Vaikea nähdä, että kun tehdään kansallista politiikkaa, että siinä olisi jotakin liikesalaisuuksiin liittyviä asioita. Ei Suomi ole yritys, ei Suomella ole, ainakaan pitäisi olla mitään salattavaa, Linnanen sanoo.

Kansan edun vastaista politiikkaa

Linnasen ja monien muidenkin energia-alan professoreiden mukaan nykyisen valtarakenteen näkökulmasta vaihtoehtoiset energiamuodot pitäisi ottaa objektiivisella tavalla päätöksentekoon mukaan. Siksi olisi tärkeää, että tulevaisuuden energiamuotoja valittaessa parametrit ja laskutavat olisivat julkisia ja koko tiedeyhteisön vertaisarvioitavissa.

– Asiasta tietävien yhteisö ei pysty niitä muuten validoimaan ja kriittisesti arvioimaan. Malli on kuin musta laatikko, josta tulee jotain ulos. Tieteen läpinäkyvyys puuttuu.

Suomessa eletään Linnasen mukaan omassa totuuskuplassa, millainen energiajärjestelmän tulee olla.

– He jotka ajattelevat rationaalisesti, päätyvät muuhun. Suomi on yhden totuuden maa. Energiapolitiikkaa tehdään enemmän energian tuottajan kuin energian käyttäjän ehdoilla. Se ei ole Suomen kansan edun mukaista.

Seuraava strategia yhteistyössä?

Seuraavan vuoden aikana Suomessa valmistellaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa tuleville vuosille.

– Uskoisin, että tuleva energiastrategia voidaan tehdä paljon laajemmalla ja osallistavammalla tavalla, Linnanen sanoo.

Sitä myös TEM lupailee.

– Se on meidän toive. Me kyllä mielellään otetaan siihen asiantuntijat ja suuri yleisö mukaan. Avoimuus on meille kyllä olennainen juttu, Huttunen sanoo.