Nanso nääntyi halvan työvoiman ja taantuman paineessa

Nanson liiketoiminta on ollut pitkään tappiollista. Vaate- ja tekstiiliteollisuuden kohtaloksi on koitunut halpa työvoima Baltian maissa ja ennen kaikkea Aasiassa. Kaiken päälle iski pitkä taantuma ja kuluttajien ostovoima hyytyi.

talous
nanson vaate
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kustannuspaineet ja kilpailu vaatealalla ovat äärimmäisen kovia. Yksinkertaisesti sen takia tuotantoa on siirretty halvan työvoimaan maihin kuten Aasiaan. Samasta syystä myös metsäteollisuus on siirtänyt sinne tuotantoaan.

Tekstiiliyhtiöt eivät välttämättä siirrä suoraan tuotantoaan Kiinaan ja muualle, mutta ne ostavat sieltä alihankintana tuotteita tai joitakin osia lopputuotteista. Myös Baltian maista, Itä-Euroopasta ja Turkista tuodaan Suomeen paljon vaatteita.

Vaatteita tuodaan Suomeen yhteensä 1,4 miljardin euron arvosta. Kiinan osuus Suomen vaatteiden tuonnista on noin 40 prosenttia.

– Oikeastaan on suorastaan ihme, että Nanso näinkin pitkään on onnistunut pitämään tuotantoansa Suomessa, emeritusprofessori Heikki Mattila Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo.

Vaatteiden valmistus on edelleen hyvin työvoimavaltaista. Professori Mattilan mukaan esimerkiksi Kiinassa ompelijan kuukausipalkka sosiaalikuluineen on noin 300 euroa. Suomessa työnantajan maksut nousevat kaikkine kuluineen noin 3 000 euroon kuukaudessa.

Suomalaisen vaateteollisuuden vahvuudet ovat olleet kotimaisuus ja laatu. Vaikka tuotanto kotimaassa hiipuu, laadukkaat tuotteet ja suunnittelu eivät välttämättä katoa minnekään.

Monet suomalaiset ja eurooppalaiset vaatebrändit ovat jo vuosia teettäneet muualla kuin kotimaassa. Vaatteissa ei edes tarvitse olla alkuperä- tai valmistusmaata mainittuna.

Suomessa toimii useita, suuria vaatetusalan yrityksiä - kuten Luhta, Halti, Marimekko ja Reima - jotka eivät valmista yhtään vaatekappaletta Suomessa. Silti ne suunnitellaan täällä ja markkinoidaan täältä käsin.

– En usko, että alkuperällä on suurta merkitystä kuluttajien ostopäätöksiin vaatteiden osalta. On jo totuttu siihen, että vaatteet tulevat eri puolilta maailmaa. Toki made in Italy paita voi kuulostaa ja myydäkin paremmin kuin made in China lapulla varustettu paita, Mattila pohtii.

Hänen mielestään vaateteollisuudella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä halpojen kustannusten maita. Jos sellaisia ei löydy, vaihtoehtona on tuotannon lopettaminen.

Suomessa on vajaat 2 000 tekstiili- ja vaatealan yritystä. Niiden palveluksessa on noin 6 800 työntekijää. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,1 miljardia euroa.