Nuori aikuinen: Äitisi ei voikaan varata sinulle lääkäriaikaa terkkarista – ilman valtakirjaa

Sängyn pohjalla viruva nuori pyysi äitiään varaamaan ajan lääkäriin. Asia tyssäsi ensimmäiseen puhelinsoittoon. Tietosuojavastaavan mukaan äiti oli sivullinen, jolle ei luovuteta täysi-ikäisen ihmisen potilastietoja. Tilanne olisi ratkennut valtakirjalla.

ilmiöt
Terveyskeskuksen ajanvaraus.
Kalle Niskala / Yle

Tietosuojavastaava Tanja Witick Kokkolan terveyskeskuksesta sanoo, että tietosuoja estää täysi-ikäisen ihmisen tietojen luovuttamisen ulkopuoliselle, vaikka kyseessä olisi oma äitikin. Tilannetta ei ratkaise sekään, että äiti olisi luetellut potilaan sosiaaliturvatunnuksen vastaanotolle. Mikäli äidillä olisi ollut valtakirja, asia olisi onnistunut.

– Tietosuoja-asiat ovat tiukkoja. Meillähän yksityissyysuojan turvaaminen lähtee perustuslaista, siihen pohjautuen, täysi-ikäisen ihmisen tiedot ovat suojassa kaikilta muilta, myös hänen vanhemmiltaan, sanoo Witick

Terveydenhuollossa on otettu käyttöön sähköiset lääkemääräykset ja potilastiedon arkistot. Witickin mukaan niiden myötä on tullut hyviä käytännön ohjeita, miten tietosuojan kanssa toimitaan.

– Oikeastaan asioita ei ole tiukennettu, vaan niitä on määritelty tarkemmin ja ohjeistusta on tullut enemmän. Se taas ehkä näkyy asiakkaille tiukennuksena.

Valtakirjat yleensä vanhuksilla

Tanja Witickin mukaan nuorilta tulee harvemmin valtakirjoja. Valtaosa terveyskeskukseen valtakirjan tehneistä on jo iäkkäämpiä henkilöitä. Kyse on useimmiten tyttärelle tai pojalle asioiden hoitoon annetusta valutuutuksesta.

– Ei ehkä sen vuoksi, että vanhus olisi kykenemätön hoitamaan asioitaan, vaan siksi, että se on helpompaa. Poika tai tytär voi soittaa laboratoriovastauksia, varata lisäaikoja tai tarkistaa lääkitysasioita.

Edunvalvonta tärkeä

Witickin mukaan edunvalvontavaltuutus taas on toisenlainen asiakirja kuin valtakirja. Valtakirjalla pystytään hoitamaan asioita, vaikka valtuustuksen antaja olisikin kykeneväinen hoitamaan niitä itsekin.

– Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan siinä vaiheessa, kun henkilö ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan, fyysinen terveys pettää tai tulee muistihäiriöitä.

Tanja Witickin mielestä valtuutus kuuluisi jokaisen kansalaisen varustukseen vanhuuden varalle.

– Edunvaltontavaltuutus on sellainen, joka kannattaisi jokaisen tehdä valmiiksi odottamaan pöytälaatikkoon sitä hetkeä, kun ei itse pysty hoitamaan asioitaan. Silloin siinä määritellyt henkilöt voiva ryhtyä hoitamaan asioita.

Edunvalvontavaltuutettu voi olla kuka tahansa, jonka valtuuttaja luottaa hoitavan asioitaan tulevaisuudessa.

– Sellainen, jonka luotan hoitavan terveydenhuoltooni liittyviä asioita, niinkuin minä haluan niitä hoidettavan, sanoo Witick.