Homo sapiens on jatkuvasti corvuksen tarkkailun alla

Valvovat silmät seuraavat ja tarkkailevat ihmisten jokapäiväistä käytöstä. Auki olevat roskikset tai säännöllisesti oksentava yön kulkija pannaan tarkasti merkille. Varis pärjää, koska se kykenee soveltamaan oppimaansa tietoa.

luonto
Varis katsoo veteen heijastuvaa peilikuvaansa.
Juha Laaksonen / Yle

Varikset (lintusuku (siirryt toiseen palveluun)Corvus, _varis _Corvus corone) kuuluvat luontoomme yhtä vahvasti kuin tummat toppatakit talvivaatetukseen. Variksen kekseliäisyys, luovuus ja yhteinen elinympäristö ihmisen kanssa saa monet muistelemaan varisjuttuja. Yhden talviruokintapaikalla varis sai keinumalla ruoat nokkaansa, toinen taas todistaa varisten yhteishenkeä, kun sairastunut yksilö tarvitsee siipihoitoa.

Varis on tuttu tapaus myös opettaja Panu Villaselle Hämeenlinnasta.

– Englantilainen evoluutiobiologi Richard Dawkins on pohtinut kiinnostavia, kulttuuria selittäviä ajatuksia, joista monia pidän käyttökelpoisina. Dawkinsin teoriassa memetiikka ja meemi liittyvät kykyyn kopioitua ja sen seurauksena muuntua tarpeen vaatiessa, kopioituakseen taas herkemmin uudelleen. Linnuillakin on oma memetiikka-maailmansa, kertoo Villanen.

Varikset ovat luovia ongelmanratkaisijoita, jotka ihmettelyn lisäksi pystyvät omaksumaan ja matkimaan ja sitä kautta siirtämään uusia kulttuurisia tapoja eteenpäin.

Panu Villanen

Tuon minä tunnen!

Yksi varissukupolvissa siirtyvä taito voisi olla tikun käyttö. Variksesta polvi paranee.

– Varikset seuraavat tarkasti esimerkiksi ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa. Varikset ovat luovia ongelmanratkaisijoita, jotka ihmettelyn lisäksi pystyvät omaksumaan ja matkimaan ja sitä kautta siirtämään uusia kulttuurisia tapoja eteenpäin, selittää Panu Villanen.

– Varis pystyy jopa tunnistamaan kasvoja! Eräässä kokeessa variksen eteen laitettiin kaksi putkiloa, joissa toisessa oli hiekkaa ja toisessa vettä. Variksen piti ratkaista, kuinka aineet toimivat eri tavalla ja miten saada herkkupala nokkaan. Herkkupalan saaminen vaati kahdeksan erilaista työvaihetta ja tämä kertoo variksen huikeasta päättelykyvystä, iloitsee Panu.

Lintujen älykkyydestä antaa esimerkin corvus-lintusukuun kuuluva korppi, joka suorittaa huikean ongelmanratkaisutehtävän BBC:n videolla (siirryt toiseen palveluun).

Oksentava ruokapöytä

Kun ihmiset kiiruhtavat aamulla päivän menoihinsa, ottavat varikset tarkkailupaikat katoilta ja katulamppujen päältä. Alkaa ankara seuranta. Kuka käy säännöllisesti roskiksella? Mitä sinne roskikseen päätyy? Tapahtuuko sitä säännöllisesti? Jääkö roskiksen kansi auki? Onko tämän ihmisen toiminta säännöllistä? Entä kuka tulee keskellä yötä kotiin ja oksentaa kadulle?

– Luovuus on suurin tekijä siinä, että varista pidetään älykkäänä lintuna. Varis pärjää hienosti siksi, että se seuraa ihmistä säännöllisesti eikä sillä ole mihinkään kiire.

– Varikset imevät tietoa ja ovat toiminnallisia lintumaailman duunareita. Kun oppiminen, saadun tiedon harjoittaminen ja ennen kaikkea soveltaminen on mahdollista, se pärjää. Ihmiset ja varikset elävät lähellä toisiaan, ja varis on oppinut ihmistä seuraamalla saamaan uutta tietoa. Varikset ovat oppineet muun muassa sen, minne ravintoa varastoidaan ja miten sitä helpoimmin saa, sanoo Panu Villanen.

Valitse minut! Valitse minut!

Varis seuraa ihmistä, mutta kyllä varisten touhujen seurailusta on hupia ihmisillekin. Varisten äänekäs raakunta on helppo tulkita hauskasti, jopa inhimillisesti. Erilaisilla äänillä on oma merkityksensä varisten äänimaailmassa.

– Voimakkaasta raakunnasta voi toki päätellä sen, että lintujen keskinäinen viestiminen on vahvaa. Jos oikein kovasti porukalla raakutaan, on ehkä havaittu vaarallinen petolintu. Viestiminen on osa selviämistä.

– Saattaahan siinä olla leikkiäkin, mutta usein siinä viestitään omista taidoista. "Katso, millaisia temppuja osaan, minusta tulisi sinulle hyvä puoliso!", nauraa Panu Villanen.