Miten saisi nykynuoren innostumaan Kalevalan impyeistä? Kalevalaiset naiset juhlivat kasikymppisiään

Perinnemaailman vaaliminen ei ole kumpujen yön nostalgiaa, vakuuttaa järjestösihteeri. Kuuminta hottia perinneharrastus ei nuorten parissa kuitenkaan ole.

Kotimaa
Kesäkuvakisa 2015
Nykyajan Väinämöinen Kolin kansallismaisemassaReino Turunen

Kalevalaiset naiset viettävät tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa, ja juhlanäyttelyitä järjestetään eri puolilla maata. Esimerkiksi Mikkelin osasto juhlistaa kattojärjestön 80-vuotista taivalta tiistaina avautuvalla juhlanäyttelyllä kaupungin pääkirjastossa. Esillä on iso kirjo erilaisia perinnekäsitöitä ja muun muassa kansallispukuja. Vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta.

– Ideana on esitellä kädentaitojen merkitystä eri aikakausina yli 200 vuoden jänteellä. Perinteet muuttuvat ja uudistuvat, ja kalevalaiset naiset ovat järjestönä perinteen ylläpitäjä ja siirtäjä, sanoo Mikkelin kalevalaisten naisten sihteeri Sirpa Peltonen.

Patalakkeja ja impyeitä?

Kalevalainen mielikuvamaailma kansallispukuineen, Väinämöisineen ja impyeineen istuu monen mielestä huonosti 2000-luvun monikulttuuristuvaan internet-Suomeen. Peltonen kuitenkin korostaa, että perinteiden vaalimisessa ei ole kyse kumpujen yön nostalgiasta.

– Esimerkiksi monet nykypäivän suunnittelijat tuovat töihinsä piirteitä, joita voisi luokitella kansanomaisiksi. Otetaan esimerkiksi joku aihio kansallispuvusta ja tuodaan se moderniin yhteyteen vaatteeseen, laukkuun tai sisustustekstiiliin. Myös karjalaisia kirjontoja käytetään hyvin moderneissa merkityksissä, esimerkiksi tatuoinneissa.

Peltonen kuitenkin myöntää, että kalevalaisuus ja perinnekäsityöt eivät juuri nyt ole nuorten parissa sitä kuuminta hottia. Nuoria kaivattaisiin toimintaan lisää.

– Emme voi ikuisesti muistella 1700-luvun lapasmalleja, vaan perinne pitää tuoda tähän päivään.

– Luulen, että nuoret innostuvat juuri sitä kautta, kun esimerkiksi ennakkoluulottomat suunnittelijat hyödyntävät ja tekevät työssään näkyväksi perinnekuvastoa. Ja myös nykyajan muusikot lainatessaan kansanmusiikista voivat tuoda perinnettä lähemmäs nuoria, Peltonen sanoo.

Oman arvostaminen ei ole toiselta pois

Viime aikoina suomalaiset ovat peilanneet omaa identiteettiään uudella tavalla, kun Lähi-idästä on pyrkinyt Suomeen ennätysmäärä tulijoita toisesta kulttuurista. Peltonen korostaa, että omien perinteiden vaaliminen ei millään muotoa tarkoita sitä, että muita kulttuureja väheksyttäisiin, päinvastoin.

– Ihan samalla tavalla voi arvostaa kaikkien muidenkin kansojen kulttuuriperinteitä, nauttia niistä ja olla niistä iloisia. Oma perintömme on tullut kaukaa muualta sekä idästä että lännestä. Minua kiinnostaa ihan samalla tavalla vaikka tansanialainen kansanperinne kuin suomalainen.