yle.fi-etusivu

Irakilaisista turvapaikanhakijoista enemmistö saa turvapaikan Saksasta ja Ruotsista, aniharva palautetaan

Saksa on syyskuuhun mennessä myöntänyt turvapaikan tai oleskeluluvan liki 89 prosentille irakilaisista turvapaikanhakijoista, Ruotsi 60 prosentille. Vain hyvin harva kielteisenkään päätöksen saanut palautetaan Irakiin.

Kotimaa
Irakilaisnainen lapsensa kanssa Münchenin rautatieasemalla
Irakilainen turvapaikanhakija lapsensa kanssa Münchenin rautatieasemalla syyskuun alussa. Yhdeksän kymmenestä irakilaisesta turvapaikanhakijasta sai alkuvuonna turvapaikan tai oleskeluluvan Saksassa.Nicolas Armer / EPA

Ruotsin (siirryt toiseen palveluun) syyskuun loppuun mennessä tekemistä turvapaikkaratkaisuista 77 prosenttia oli myönteisiä. Dublinin sopimuksen perusteella palautetut eivät ole luvuissa mukana, heitä on paljon (14 prosenttia päätöksistä).

Irakista tulleista 60 prosenttia sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Esimerkiksi Eritreasta ja Syyriasta tulleista kaikki saivat oleskeluluvan (Dublinin sopimuksen perusteella toiseen EU-maahan palautetut poislukien).

EU:n kaavailema yhteinen turvallisten maiden lista vaikuttaa Ruotsista katsoen hankalalta. Ruotsissa ei ole turvapaikan myönnössä käytössä turvallisten maiden listaa, vaan hakijoille tehdään aina henkilökohtainen selvitys. Syyriasta tulevilla on käytössä nopeutettu käsittelyprosessi.Esimerkiksi Turkista tulleista vain muutama on saanut jäädä, mutta Ruotsi ei sano, että Turkki olisi turvallinen maa.

Ruotsilla on Irakin kanssa palautussopimus. Käytännössä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia hankaloittaa se, että monillakaan turvapaikanhakijoilla ei ole henkilöllisyystodistusta. Kansalaisuudesta ei ole varmuutta, joten monet maat ovat vastahakoisia ottamaan vastaan palautettavia.

Naisia ja varsinkin yksin tulleita lapsia on vaikea palauttaa. Lapsille pitäisi löytyä vastaanottajaksi luotettava sukulainen.

Ruotsin radion mukaan poliisilla on suuria vaikeuksia panna toimeen karkotuksia. Noin kolmasosaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista on vaikea poistaa maasta. Syynä on varsinkin valtioiden vastahakoisuus ottaa palaajia vastaan. Monet vaille turvapaikkaa jääneistä jatkavat elämäänsä Ruotsissa paperittomina.

Saksa suopea irakilaisille –

Saksassa (siirryt toiseen palveluun) oli syyskuuhun mennessä tehty liki 275 000 turvapaikka-anomusta (ensimmäistä kertaa hakevat), joista irakilaisten tekemiä oli 15 268. Turvapaikkaratkaisuja tehtiin samana aikana 11 256 irakilaishakemuksesta, joista myönteisesti ratkesi 88,7 prosenttia. Syyrialaisista 91,2 prosenttia sai myönteisen turvapaikkapäätöksen.

Käytännössä juuri ketään kielteisenkään päätöksen saanutta ei ole palautettu Irakiin.

– On käytännön syitä, jotka estävät palauttamisen. Esimerkiksi iso osa lentokentistä on tuhottu, joten palaajia ei saada takaisin kotiseuduilleen, kertoo Oliver Will, Thüringenin osavaltion maahanmuuttoministeriön tiedottaja.

Saksalla ei ole Irakin kanssa palautussopimusta. Vapaaehtoisen paluun mahdollistava sopimus oli voimassa vuoden 2012 lopulta tämän vuoden toukokuun loppuun saakka, mutta sen aikana ainoastaan 70 irakilaista palasi Pohjois-Irakin kurdialueelle.

– mutta ei Balkanilta tuleville

Sen sijaan Saksa päätti lokakuun puolivälissä muista kiristyksistä turvapaikkakäytäntöihin. Uudet linjaukset astuvat voimaan marraskuun alusta.Turvallisten maiden listaan liitettiin Balkanin maat Albania, Kosovo ja Montenegro. Serbia, Makedonia sekä Bosnia ja Hertsegovina katsottiin turvallisiksi lähtömaiksi jo viime vuonna. Muita turvallisia maita on Bulgaria, Romania, Ghana ja Senegal.

Tänä vuonna Saksaan on tullut paljon parempaa elantoa etsiviä turvapaikanhakijoita, jotka yrittivät saksalaispoliitikkojen näkökulmasta käyttää turvapaikkajärjestelmää hyväkseen maahan päästäkseen. Vuonna 2015 syyskuun loppuun mennessä oli tullut 44 431 turvapaikanhakija Albaniasta, mikä on 16,2% kaikista hakijoista. Kosovosta 31 446 turvapaikanhakijaa (11,4%). Lisäämällä nämä maat turvallisten maiden listalle Saksa yrittää nopeuttaa käännytyksiä. Turvallisista maistakin tulleetkin voivat silti olla vainon kohteena, joten lopullinen ratkaisu on aina yksilöllinen.

Jutun teokoon osallistui Stefanie Undisz, Saksan yleisradioyhtiön ARD:n toimittaja Leipzigissa