Kaupungeissa on liian vähän roskiksia koirien jätöksille – "Ei ole mielekästä kävellä montaa kilometriä kakkapussi kädessä"

Kennelliiton viestintäpäällikön mukaan koirien ulkoilutusmahdollisuudet ovat parantuneet Suomen kaupungeissa vuosien saatossa. Suuri ongelma on kuitenkin se, ettei koirien jätöksille ole riittävästi keräyspisteitä. Roskisten lisääminen olisi helppo ratkaisu koirien jätösten aiheuttamiin ongelmiin.

luonto
Virpi Kosonen ulkoilutti Torres-koiraansa Mikkelissä.
Juha Kaita-aho / Yle

Mikkelissä koiraansa arkiaamuna lenkittäneen vantaalaisen Virpi Kososen mukaan Mikkeli on hyvä paikka koiran ulkoiluttajalle. Aivan keskustan vieressä on ulkoilualueita, missä koiran voi antaa temmeltää koko hihnan pituudelta. Yksi asia häntä kuitenkin harmittaa. Koiran jätöksille tarkoitetut astiat ovat harvassa keskustassa.

– Tässä ei esimerkiksi ole missään muualla kuin Mustin ja Mirrin edessä. Enemmän niitä saisi keskustassa olla. Se voisi osaltaan auttaa vähentämään koirien jätöksiä.

Koirien jätöksille tarkoitettujen keräyspisteiden vähyys on Kennelliiton viestintäpäällikkö Miia Lahden mukaan yleinen ongelma Suomen kaupungeissa. Yksinkertaisella toimenpiteellä, jäteastioiden määrää lisäämällä, voitaisiin Lahden mukaan saada muutos iänikuiseen koirankakkaongelmaan kaupungeissa.

– Ei ole kenellekään kovin mielekästä kävellä tuolla montaa kilometriä kakkapussi kädessä. Jäteastioiden lisäys olisi hyvin pieni ekstra, mikä voisi tuoda suurenkin edistysaskeleen tässä asiassa.

Lahti kertoo ymmärtävänsä, ettei roskisten tyhjentäminen ole ilmaista kaupungille. Hän pitää kuitenkin toivottavana, että koirien jätökset saataisiin toimitettua niille tarkoitettuihin paikkoihin.

– Ne ovat kuitenkin maatuvaa tavaraa. On sääli, että niitä joudutaan heittämään sekajätteille tarkoitettuihin roskiksiin. Se ei ole se paras mahdollinen vaihtoehto, Lahti sanoo.

Koiranomistajat ovat alkaneet ratkaista ongelmia itse

Roskiksia on Lahden mukaan kaupunkialueilla muutenkin liian vähän, ja ne keskitetään liian pienelle alueelle. Tämä johtaa hänen mukaansa helposti laiminlyönteihin.

– Se ei hyödytä ketään, että roskat kerätään pieneen muovipussiin ja jätetään ojan reunalle.

Lahden mukaan roskisten vähyys on aktivoinut koiranomistajat omaehtoiseen toimintaan. Osa koiranomistajista on järjestänyt kampanjoita, joissa jaetaan tarroja kiinnitettäväksi roskiksiin.

– Laittamalla tällaisen tarran omaan jäteastiaan, annat ohikulkijoille oikeuden laittaa sinne koirien jätökset. Näin halutaan pitää ympäristö siistinä ja puhtaana. Koska ei ole tarpeeksi kaupungin jäteastioita, niin jätöksiä sitten laitetaan asukkaiden omiinkin jäteastioihin.

Lahti ymmärtää toimintaa, muttei pidä sitä parhaana mahdollisena vaihtoehtona koiranjätösongelmien hoitamiseen. Sen lisäksi, että sekajäte ei ole oikea paikka maatuvalle jätteelle, tarrojen liimailu voi helposti aiheuttaa närää naapureidenkin kanssa.

– Kaikki eivät tietenkään sitä halua ja salli, joten näin ei saisi toimia kuin erillisen luvan kanssa.

Lahti myös korostaa, että jätösten keräyspisteiden vähyydestä huolimatta lopullinen vastuu on aina koiranomistajilla.

– Kun koiran ottaa, sitoutuu myös huolehtimaan siitä, että pientareet pysyvät puhtaina.

Suurin osa koiranomistajista myös huolehtii lemmikkinsä jätökset oikeaan paikkaan. Virpi Kosonen on havainnut, että koiranomistajat lipsuvat vastuustaan lähinnä talvisin.

– Aina on niitä, jotka eivät kerää, mutta kyllä niin Mikkelissä kuin Vantaalla on mielestäni aika siiistiä.