Oikeuspsykiatri: "Tyypillinen tuhopolttaja on epäsosiaalinen mies" – Palon kohde on usein asumaton rakennus

Toistuviin tuhopolttoihin syyllistyy usein epäsosiaalinen henkilö, joka ei piittaa muiden ihmisten turvallisuudesta tai omaisuudesta. Tekojen taustalla voi olla myös turhautumista.

tuhotyö
Keski-ikäinen nainen jäi kiinni häkkivarastojen polttamisesta.
Keski-ikäinen nainen jäi kiinni häkkivarastojen polttamisesta.Arvo Vuorela / Yle

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan oikeuspsykiatrian ylilääkäri Allan Seppäsen mukaan toistuvien tulipalojen sytyttäjän taustalta löytyy yleensä epäsosiaalisuutta. Pyromaniasta on kyse harvemmin.

– Pyromaani nauttii tulipalojen sytyttelystä, Allan Seppänen kertoo ja lisää, että erityistä tuhopolttajan luonteenpiirrettä ei voida määritellä.

Muiden turvallisuus tai omaisuuden kunnioittaminen ei ole henkilölle kovinkaan merkityksellistä.

Allan Seppänen

Ongelma on vakava

Seppäsen mukaan tuhopolttajan luonteen voidaan sanoa olevan samantyyppinen kuin muilla epäsosiaalisiin tekoihin syyllistyvillä ihmisillä.

– Antisosiaalisuus viittaa käyttäytymiseen, jossa esimerkiksi muiden turvallisuus tai omaisuuden kunnioittaminen ei ole henkilölle kovinkaan merkityksellistä etenkään suhteutettuna hänen omiin etuihinsa, Allan Seppänen kuvailee.

Jos epäsosiaalinen käyttäytyminen on hyvin pitkäkestoista, laaja-alaista ja räikeää, niin silloin se nähdään Seppäsen mukaan persoonallisuushäiriötasoisena ongelmana.

– Nuoruusiässä voi olla kehitysjaksoja, jolloin antisosiaalista käyttäytymistä ilmenee hetken aikaa osana persoonallisuuden kehitystä ilman, että se jää pysyväksi häiriötasoiseksi ongelmaksi, Aleksi Seppänen korostaa.

Tavallista suurempi riski piittamattomuuteen

Tilastojen valossa on tyypillisempää, että tuhopolttaja on mies kuin nainen. Seppäsen mukaan kovin iäkkäitä henkilöitä tässä rikosryhmässä ei esiinny, mutta miessukupuoli on hänen mukaansa korostetussa asemassa.

Seppänen kertoo, että etukäteen on hankala huomata, että henkilö syyllistyisi mahdollisesti tuhopolttoon.

– Antisosiaalisen persoonallisuushäiriön yhteydessä voidaan havaita ja todeta, että henkilöllä on tavanomaista suurempi riski ylipäätään muista ihmisistä piittaamattomaan käyttäytymiseen. Sen yksi ilmenemismuoto voisi olla tämä tulen sytyttely.

Yleensähän ne ovat tällaisia asumattomia rakennuksia, esimerkiksi roskakatoksia.

Allan Seppänen

Tuhopolttojen kohteena asumattomat rakennukset

Uusiin tuhopolttoihin syyllistymisestä ei ole yksiselitteistä tilastotietoa.

Seppänen sanoo, että tuhopoltto on rikos ja yksittäisen teon motiivit voivat olla hyvin monenlaisia.

– Siihen ei välttämättä liity jatkuva taipumus syyllistyä rikokseen uudelleen. Jos henkilöllä on menneisyydessä toistuvia syyllistymisiä, niin se lisää todennäköisyyttä, että hän jatkossakin syyllistyy vastaavanlaiseen käyttäytymiseen, Seppänen kertoo.

Oikeuspsykiatrinen kirjallisuus viittaa turhautumiseen ja ylipäätään epätyypilliseen aggression osoitukseen, Seppänen kertoo.

– Erotuksena ovat tietenkin tuhopoltot, joissa pyritään esimerkiksi johonkin toissijaiseen hyötyyn, vaikka vakuutuspetokseen.

Tilastollisesti ei ole myöskään noussut esiin, että toistuvissa tuhopoltoissa olisi joku erityinen kohde.

– Toistuvia tuhopolttoja tekevät henkilöt polttavat kohteita, joissa ei ole ihmisiä sisällä. Yleensähän ne ovat asumattomia rakennuksia, esimerkiksi roskakatoksia, Allan Seppänen sanoo.