Turvapaikanhakijat eivät yllättäneet Punkaharjulla, maahanmuuttajista jo pitkä kokemus

Itä-Karjalan kansaopistossa Punkaharjulla ei tarvinnut jäädä ihmettelemään turvapaikanhakijoiden saapumista. Opistolla on pitkä kokemus maahanmuuttajien kouluttamisesta ja kotouttamisesta.

Punkaharju

Itä-Karjalan kansanopistossa Punkaharjulla on juuri aloitettu uusien turvapaikanhakijoiden kotouttaminen. Opistolle on saapunut 35 nuorta Espoon vastaanottokeskuksesta. Itä-Karjalan kansanopistolla ei ole tarvittu uusia järjestelyjä, koska laitoksella on jo vanhastaan kokemusta maahanmuuttajien opetuksesta ja myös valmius siihen.

– Miellä on ollut täällä jo kahdenkymmenen viiden vuoden ajan paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on meille todella tuttua. Tällä hetkellä meillä on sopimus Maahanmuuttoviraston kanssa tietystä määrästä nuoria turvapaikanhakijoita ja on varmasti myös optio jatkaa tätä toimintaa tilanteen ja tarpeen mukaan. Tässä välivuosinakin me olemme olleet yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa siltä varalta, että tulee äkillinen tilanne. Olemme olleet valmiit ottamaan turvapaikanhakijoita kolmen päivän varoitusajalla, kertoo rehtori Maija Tenojoki.

Itä-Karjalan kansanopistolla nuorten turvapaikanhakijoiden niin kuin muidenkin maahanmuuttajien ohjelmassa tärkeimpinä ovat suomen ja englannin kielten opiskelu sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustuminen. Myös arjen taitoja opetellaan, urheillaan ja osallistutaan harrastepiireihin.

Ensin turvallisuutta

Nuorille opiskelijoille tärkeintä on turvallisuus, pääsy pois sodan jaloista.

– Täällä ei kuulu koko ajan ammuntaa ja pommituksia. Ihmiset ovat ystävällisiä, todistavat sekä afganistanilainen Mehmet että somalialainen Sayid.

– Turvallisuus tulee perusasioista, siitä että saa olla osallisena ehdoitta. Välittämisestä pitää huolehtia, eikä vaikeinakaan hetkinä hylätä. Rankoista kokemuksista puhutaan toki, ja siihen on tarvetta, mutta niitä ei korosteta. Traumat eivät tule pinnalle niin kauan, kuin täytyy pitää itsensä kasassa ja sopeutua uusiin oloihin. Ne tulevat yleensä näkyviin vasta sitten, kun on turvallista, tietää nuorten opettaja ja ohjaaja Paavo Hakulinen vanhasta kokemuksesta.

– Ihmisinä nämä nuoret ovat ihan samanlaisia kuin suomalaiset ja muunkinmaalaiset nuoret. Yleensä heillä on myös oman maansa peruskoulu ja ehkä lukio-opintojakin takana. Liikunta ja urheilu ovat tärkeitä näillekin nuorille, ja varsinkin nuorille miehille, kertoo puolestaan Maija Tenojoki.