Tutkimus: Isän eliniän pituus voi vaikuttaa siihen, millainen lapsesta tulee

Tampereen yliopiston tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan isän elämän pituudella voi olla vaikutusta hänen lapsensa ominaisuuksiin. Äidin eliniällä ei havaittu samanlaista vaikutusta.

tiede
Isä pitää vauvaa sylissään.
Yle

Isän elämän pituus voi vaikuttaa siihen, mitä ominaisuuksia hänen jälkeläisillään on. Tämä selviää tuoreesta Tampereella tehdystä tutkimuksesta.

– Isän kehossa tapahtuu hänen elämänsä aikana muutoksia, ja tämä tieto siirtyy molekyylien mukana hänen sukusoluihinsa, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Saara Marttila.

Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on selvinnyt, että isän elämässä tapahtuneet muutokset vaikuttavat lapseen. Nyt tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että isän eliniän pituus on yhteydessä tiettyjen geenien epigeneettisiin muutoksiin.

Epigenetiikaksi kutsutaan geenejä sääteleviä tekijöitä, jotka hienosäätävät geenien toimintaa. Ne vaikuttavat esimerkiksi ihmisen ulkonäköön ja sairastavuuteen.

Tutkimuksen toinen havainto oli, että äidin eliniän muutokset eivät näyttäisi siirtyvän lapseen. Syytä tähän ei tiedetä.

On myös epäselvää, mihin lapsen ominaisuuksiin isän eliniän muutokset vaikuttavat.

Tamperelaistutkimus on julkaistu Oncotarget-lehdessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 90-vuotiaita tamperelaisia.

Teoriat ovat vaihdelleet

Tieteellisten teorioiden muodostus on aaltoliikettä. 1800-luvulla hankittujen ominaisuuksien ajateltiin periytyvän jälkeläisille, mutta Darwinin evoluutioteorian myötä tuo ajatus lytättiin täysin.

Myöhemmin on kuitenkin voitu osoittaa, että esimerkiksi jyrsijöillä ympäristövaikutusten aiheuttamat ominaisuudet periytyvät jopa neljänteen sukupolveen. Altistuminen tietyille kemikaaleille näkyy jälkeläisten käyttäytymisessä ja riskissä sairastua.

Myös ihmisiä koskevissa aineistoissa on nähty viitteitä siitä, että isovanhempien elintavat vaikuttavat lastenlasten terveyteen. Esimerkiksi katovuosina tai natsien keskitysleireillä nälkää nähneiden jälkeläiset saattavat sairastua muuta väestöä herkemmin aineenvaihduntasairauksiin, kuten diabetekseen.