Koe uusi yle.fi

Somessa aikuinen kirjoittaa, nuori kuittaa – pistekin on turha ja töykeä

Äiti ja varhaisteini keskustelevat WhatsAppissa. Jälkikasvu vastaa äidin pitkiin sepustuksiin sanalla tai kahdella, välimerkeittä totta kai. Lopuksi vastaus on pelkkä k. Yksi kirjain, koska ok:n kirjoittaminen kestäisi liian kauan. Piste sentään on perässä. Tosin myöhemmin selvisi, että piste viesti ärtymyksestä. Lapsen mielestä jaaritus sai jo riittää.

media
Kuvassa sosiaalisen median kuvakkeita  mobiilinäytöllä
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Kääk! Kuivuuko wappareiden ja snäppäreiden ja muiden pikasovellussukupolvien kieli englannilla höystettyjen lyhenteiden tynkäsuomeksi? Muutamaksi sanaksi, joita tarvitaan kuvavirran tueksi. Kieleksi, jossa välimerkki korvataan emojilla tai jossa lause pahimmillaan ”kirjoitetaan” pelkillä hymiöiden ja symboleiden jonolla.

Moi! Onko sulla musta pikkureppu mukana?

eioo

Tiiätkö missä se on?

korissa

Voisinko lainata sitä, oon menossa kirjastoon.

joo

Haluatko tulla mukaan?

E

Ootko kotona, kun tulen joskus kolmen aikoihin?

emt

Kielenhuollon ammattilaista pirujen maalaminen seinille huvittaa. Kielenhuoltaja, julkaisukoordinaattori Laura Niemi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta rauhoittelee: suomen kieli elää ja voi hyvin. Nuoret ymmärtävät somekielen ja muun kielen eron.

– Kielimaailman näkökulmasta somen hienoin asia on se, että se on rohkaissut ihmiset lukemaan ja kirjoittamaan. Hekin, jotka eivät ole aiemmin arjessaan kirjoittaneet, saattavat nyt kirjoittaa tosi paljon.

Insta saa pojatkin käyttämään sydäntä

Laura Niemi toimi edellisessä työpaikassaan Kotimaisten kielten keskuksessa kielenhuoltajana ja kouluttajana. Kielen ja vuorovaikutuksen tutkijana hän on myös erittäin kiinnostunut somemaailmasta. Niemen mukaan uudet verkkoviestintävälineet rohkaisevat käyttämään kieltä luovasti. Syntyy uudismuodosteita ja uusia sanoja, jotka leviävät nopeasti.

Hei ootko hereillä?

Joo

Hyvä. Syö mannapuuroa :) ja hei voit ottaa mun pyörän kun sullon se kuntosali urheilutalolla.

Ok

Siinäkin on aika lussut rankaat mut kyl sillä polkee

Ok

– Sosiaalista kielenkäyttöä tutkivan sosiolingvistiikan mukaan juuri nuoret levittävät uudenlaisia ilmiöitä kielessä. Erikoisemmat ilmaisut ja kielenkäyttöpiirteet näkyvät, koska kieli on nuorille myös muoti, trendi ja tyyli, tapa ilmaista mihin sosiaaliseen ryhmään kuuluu.

Julkaisukoordinaattori Laura Niemi .
Kielenhuoltaja, julkaisukoordinaattori Laura Niemi rauhoittelee: suomen kieli elää ja voi hyvin. Nuoret ymmärtävät somekielen ja muun kielen eron.Haaga-Helian valokuvat

Ikäryhmien sisällä ja välillä voi olla aivan omat viestintätyylinsä. Löytyy myös yhdistäviä trendejä. Esimerkiksi emojit, kuvamerkit, ovat huippusuosittuja. Ala- ja yläkoululaisten poikien äidit ovat huomanneet, että kuvapalvelu Instagramissa, IG:ssä, pojatkin ovat löytäneet sydän-symbolin. Eikä sillä tykätä vain tyttöjen kuvista. Kovan jätkän katu-uskottavuus ei kärsi tippaakaan, vaikka tykkää sydämen kera futarikaverin selfiestä. Laura Niemi on ilmiöstä iloinen:

– Mukava kuulla! Uskon, että emojit madaltavat kynnystä viestiä. Ja onhan se hyvä, että voi ilmaista jotakin, jota on pidetty vaikkapa nolona nuorten parissa. Kunhan kieli ei emojimaailmassa kokonan unohdu, olen kielenhuoltajana tyytyväinen, Niemi nauraa.

Lyhyesti, nopeasti, välimerkittä

Jo pelkkä nimi sen sanoo. WhatsApp, Snapchat ja muut pikaviestisovellukset on tehty nopeaan viestintään.

–Tekstille ei ole välttämättä edes paljon tilaa. Viesti halutaan kirjoittaa ja lähettää nopeasti. Someilmaisun leviäminen muuhun kieleen on tietysti vaara, joka pitää tiedostaa, toteaa Niemi.

moi

mo

mitä teet

räplään puhelinta

mitä sä

istun sohvalla

voitko olla

ei jage

Kielenhuoltaja peräänkuuluttaa äidinkielen opetukselta tiukkaa painotusta erilaisten tekstin erojen käsittelemiseen ja tunnistamiseen. Pikaviestintää suurempana uhkana Niemi pitää englannin kielen suurta jalansijaa.

– On syytä huolestua, jos suomea ei käytetä englannin rinnalla enää ollenkaan. Tai jos englanti alkaa kaventaa suomen kielen käyttökelpoisuutta, Niemi muistuttaa.

Joskus on pakko tehdä valintoja kieliopin ja selkeyden kustannuksella, ja alistua järjestelmän rajoitteille. Esimerkiksi mikroblogipalvelu Twitter vaatii hashtagin, että viesti menee oikeaan paikkaan. Taivutus kuitenkin ontuu, kun tägätään sanoja tyyliin: olin #MattiMeikäläinen kanssa kaupassa.

– Juuri tällaiset sosiaalisen median aihetunnisteet vaikuttavat siihen, onko suomi käyttökelpoinen kieli siinä ympäristössä. Miten kehittää kansainvälisesti teknologiaa niin, että se olisi käyttökelpoista useissa eri kieliyhteisöissä, useiden eri kielien sisällä, Niemi miettii.

Dramaattinen piste

Keski-ikäisille piste on välimerkki, joka päättää virkkeen. Pikaviestipalveluissa eläville lapsille ja nuorille piste viestii töykeydestä ja ärtymyksestä. 19-vuotias instan, snäpin ja wapin ahkera käyttäjä valistaa keski-ikäistä äitiään: on aivan eri sävy, vastaako jonkun viestiin että joo käy tai joo käy. Piste jälkimmäisessä kertoo, että ihan sama, ei paljon kiinnosta, mutta ok. Ilman pistettä vastausviesti tarkoittaa: joo, mielelläni.

Välimerkit tekevät viestistä nuorten mielestä vaivalloisemman kirjoittaa, pikaominaisuus kärsii.

Julkaisukoordinaattori Laura Niemi

12-vuotias kertoo käyttävänsä pistettä vain silloin, kun ottaa aivoon. Miksi ihmeessä käyttää muulloin, sen laittaminenhan vie vaan aikaa?

”Pikakielen” syvimpiä merkityksiä ei ole Suomessa vielä kovin paljon tutkittu. Laura Niemi arvelee, että piste halutaan jättää pois kahdesta syystä:

– Välimerkit tekevät viestistä nuorten mielestä vaivalloisemman kirjoittaa, pikaominaisuus kärsii. Kirjoittaja ei ehkä myöskään halua viestittää, että nyt juttelu päättyy. Ilman pistettä keskustelu jää avoimeksi vastaanottajan seuraavalle puheenvuorolle.

Tämä artikkeli loppuu nyt pisteeseen. Eikä se ole töykeä piste. Se vain lopettaa keski-ikäisen kirjoittaman virkkeen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

Onnettomuudet

Pilkkireissulla syntynyt idea voi pelastaa ihmishenkiä: puolustusvoimat jo kiinnostui

Lihaskuntoharjoittelu

"Ihminen voi elää ison osan päivästä tekemättä lihaksillaan mitään" – suomalaisten fyysinen kunto vaihtelee hurjasti

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta

Pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"