Selaushistorian käyttö some-mainonnassa ärsyttää – etenkin jos tiedot päätyvät ulkomaille

Suomalaisten mieleen on edelleen eniten painetuissa sanomalehdissä nähtävä mainonta.

internet
Pariskunta selailee nettiä matkapuhelimilla.
Kristiina Lehto / Lehtikuva

Sosiaalisessa mediassa nähtävä mainonta on suomalaisille vähiten miellyttävimpiä mainonnan muotoja. Vain alle kaksi prosenttia pitää Googlen, Facebookin, YouTuben ja Twitterin kaltaisia palveluja mieluisina mainosvälineinä. Tämä käy ilmi IRO Researchin Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Yhtenä syynä suomalaisten nihkeeän suhtautumiseen some-mainonnassa on se, että yritykset kohdentavat mainontaa selaushistorian perusteella. Suomalaisista 67 prosenttia suhtautuu kielteisesti tällaiseen mainontaan, jos kyseessä on ulkomainen yritys.

Mikäli tietoja hyödyntää kotimainen yritys, kielteisesti suhtautuu harvempi, mutta edelleen yli puolet.

Myönteisesti selaushistoriatiedon hyödyntämiseen mainonnassa suhtautui kotimaisten yritysten kohdalla 17 prosenttia ja ulkomaisten yritysten kohdalla 9 prosenttia.

– Tämä varovaisuus tietojen keräämistä kohtaan on todennäköisesti yksi syy siihen, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kohdattavaa mainontaa ei koeta niin mieluisana, arvioi Sanomalehtien Liiton media- ja kuluttajamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.

Sanomalehti pitää pintansa

Suomalaiset näkevät mainokset edelleen mieluiten painetuista sanomalehdistä. Tutkituista 12 mainonnan kanavasta sanomalehdet ovat selkeästi miellyttävin mainoskanava. Suomalaisista 45 prosenttia nostaa sanomalehdet ykköseksi.

Osuus on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisellä tutkimuskierroksella vuotta aiemmin.

Seuraavaksi mieluisin mainosväline on televisio 12 prosentin osuudella. Seuraavina tulevat painetut kaupunkilehdet, sanomalehtien digitaaliset palvelut ja painetut aikakauslehdet.

Tuhat suomalaista -tutkimusta varten tehtiin tuhat tutkimushaastattelua syyskuussa.