Helsingin kirjamessuilla ääneen pääsevät Venäjän virallinen totuus ja oppositio

Helsingin kirjamessuilla keskitytään tänä vuonna venäläiseen kirjallisuuteen.

kirjallisuus
Kirjamessut 2014
Näkymä Helsingin kirjamessuilta 2014.Kimmo Brandt / Messukeskus Helsinki

Helsingin kirjamessuilla on tänä vuonna sähköinen tunnelma, kun esillä on itäinen naapurimme Venäjä. Se herättää tunteita, niin puolesta kuin vastaan. Kun teemamaa julkistettiin viime syksynä heräsi pelko, että esiin pääsevät vain Venäjän virallisen linjan hyväksymät kirjailijat, ja opposition soraäänet vaiennetaan. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikki saavat äänensä kuuluville.

– Suuri osa Venäjä-ohjelmistosta on suomalaisten tekemää. Mukana on lukuisia kustantamoita, järjestöjä ja erilaisia toimijoita. Ohjelmisto on monipuolinen ja voin sanoa, että tänä vuonna puhutaan paljon politiikkaa. Sananvapaus on tietenkin vahvasti esillä.Uskon, että syntyy korkeatasoista ja kovaa keskustelua, hehkuttaa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Stig-Björn Nyberg.

Venäjän oman ohjelmiston ovat suunnitelleet mahtipontiselta kalskahtavat Venäjän lehdistö- ja joukkotiedotusvirasto ja Venäjän kirjaliitto. He tuovat parisenkymmentä venäläiskirjailijaa messuille ja järjestävät ohjelmaa Venäjän messuosastolla.

Yhteistyö on sujunut Nybergin mukaan hyvin.

– Odotimme, että he laativat omat kirjailijalistansa ja ryhdyimme sen jälkeen suunnittelemaan omaa ohjelmistoamme. Venäjän messuosaston tuomat kirjailijat edustavat hekin monipuolisesti maan kaunokirjallista kenttää ja käsittääkseni mukana on vain pari niin sanottua Putinin kirjailijaa.

"Dialogi toimii poliittisista jännitteistä huolimatta"

Venäjä on pyörinyt teemamaaehdokkaana pitkään ja nyt jos koskaan aika on otollinen. Kirjallisuus on oivallinen kanava ymmärtää venäläistä sielunmaisemaa ja yhteiskuntaa. Ennakkokritiikistä huolimatta kirjamessujen avulla esiin pääsevät myös Venäjän toiset kasvot: arkinen, tavallinen ihminen.

– Venäjän nykykirjallisuudessa on vahvana suuntauksena tällä hetkellä uusrealismi. Kirjoitetaan sellaista arkista realismia, mikä tavallaan kuvaa paljaalla ja karullakin tavalla tavallisen ihmisen elämää. Nykykirjallisuus kertoo aika paljon siitä miten tavalliset ihmiset toimivat arjessaan, kertoo Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen.

Suomalaisille lukijoille venäläinen nykykirjallisuus on jäänyt yllättävän vieraaksi. Kirjamessuille on tulossa muutamia jo entuudestaan suomalaisille tuttuja kirjailijoita, mutta suuri osa vieraista on tuntemattomia Suomessa, ainakin vielä.

– Kirjallisuuden kentällä kulttuurien välinen dialogi toimii poliittisista jännitteistä huolimatta. Se on näiden messujen ehdottomasti tärkein signaali. Inhimillisellä vuorovaikutuksella on voimaa, painottaa Huttunen.

Huttusen mukaan venäläinen kirjallisuus saa elää melko vapaasti. Sitä ei koske sama sensuuri kuin lehdistöä ja televisiolähetyksiä. Kirjailijat saavat käyttää sananvapauttaan, mutta osalla kustantamoista on omia julkaisuperiaatteitaan.

– Näiden kustantamoiden lisäksi Venäjällä on laaja täysin riippumattomien kustantamoiden kenttä. Kirjallisuutta ei ilmeisesti pidetä niin vaarallisena välineenä, että siihen kiinnitettäisiin erityistä huomiota viranomaisten taholta, kertoo Huttunen.

Suomennoksia ilmestyi nihkeästi messuja varten

Kirjamessuilla esitellään harvinaisen paljon kirjailijoita, joilta ei ole suomennettu teoksia. Suomennoksia on ilmestynyt odotettua vähemmän.

– Olisin kaivannut enemmän uusia suomennoksia. Onhan Venäjä kuitenkin naapurimaamme. Venäläiset klassikot kyllä tunnetaan. Mutta jos vaikkapa Suomesta tunnettaisiin pelkästään Kalevala, niin antaisihan se aika erikoisen kuvan maastamme, pohtii messujen ohjelmajohtaja Stig-Björn Nyberg.

Pienet kustantamot ovat olleet aktiivisia suomennosten suhteen, mutta suurissa taloissa suomennoshankkeisiin on tartuttu nihkeämmin. Aikataulu asettaa omat haasteensa, sillä messujen teemamaan julkistetaan vain vajaata vuotta aikaisemmin.

– Kyllä me etsimme kovasti sopivaa kirjailijaa, mutta sellaista ei oikein löytynyt. Sopivan kääntäjänkin löytymisessä menee oma aikansa. Suomennospäätökset eivät synny salamannopeasti, myöntää Tammen johtaja Outi Mäkinen.

Venäläinen nykykirjallisuus ei ole Suomessa bestseller-lukemistoa, joten kustannuspäätökset tehdään hyvin harkiten.

– Se on aina iso kysymys, että mitä päätyy käännettäväksi. Kirjojen on löydettävä lukijakuntansa, sanoo Mäkinen.

– Kyllä kustantamoiden rintama on valitettavan kapea. Yksittäiset pienet kustantamot ovat tehneet ison urakan suomennosten suhteen messuja varten. Ne ovat tietysti ketterämpiä käänteissään, toteaa venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen.

Helsingin kirjamessut pidetään Messukeskuksessa 22. - 25.10.