Yllätyslöytö Australiasta antaa pontta elämän etsinnälle avaruudesta

Maapallo oli vielä nuori ja kuuma, kun tänne jo ilmaantui pientä elämää. Se on pääteltävissä hiilestä, joka tallettui 4,1 miljardia vuotta sitten syntyneisiin zirkonijyviin.

Ulkomaat
Mark Harrison tutkii laboratoriossa magmalohkareita.
Mark Harrison tutkii magmaa, josta zirkonit löytyivät.Reed Hutchinson / UCLA

Tutkijat ovat löytäneet maapallolta merkkejä elämästä jo 4,1 miljardia vuotta sitten eli 300 miljoonaa vuotta aiemmin kuin alkeellisimpiakaan elämänmuotoja on tiedetty syntyneen. Havainto antaa lisäpontta sille, että muuallakin avaruudessa on elämää sellaisena kuin me sen määrittelemme.

Maapallo oli vasta 400 miljoonan vuoden ikäinen, ja planeettamme tuliperäinen toiminta oli yhä hyvin vilkasta, kun tänne ilmaantui jonkinlainen hiilipohjainen elämänmuoto, sanovat yhdysvaltalaiset tutkijat.

Väite perustuu magmasta muodostuneisiin erittäin pieniin zirkonijyviin, jotka löydettiin Australiasta Jacks Hillsin alueelta. Kemiallinen analyysi osoitti osan jyvistä odottamattoman vanhoiksi. Tutkijat kutsuvat zirkoneja "kemiallisiksi fossiileiksi", sillä niihin tallentuvat syntyhetken kemialliset olosuhteet.

Looginen selitys: hiili tarkoittaa elämää

Joistakin jyvistä löytyi hiiltä, yhdestä jopa grafiittia eli puhdasta hiiltä, mikä yleensä on selvä merkki elämästä. Poikkeuksiakin on, mutta ne ovat hyvin harvinaisia, kertoo yhdysvaltalaisen UCLA-yliopiston geokemian professori Mark Harrison.

Zirkonin iäksi todettiin 4,1 miljardia vuotta. Hiili on ollut olemassa jo aiemmin, tutkijat sanovat. Tarkkaa aikaa he eivät osaa määritellä.

Harrisonin teorian mukaan hiili on jäännös tuntemattomien pikkuriikkisten organismien erittäin varhaisesta yhteisöstä. Se on loogisin ja yksinkertaisin selitys, hän sanoo, mutta myöntää, että täysin vedenpitävä se ei ole.

Eikö Maa ollutkaan kiehuva?

Vakiintuneen käsityksen mukaan nuori Maa oli liian sulaa ainesta eikä vettä ollut tarpeeksi elämän syntymiseksi. Harrisonin mukaan zirkonijyvät kuitenkin osoittavat, että Maa käyttäytyi 4,1–4,2 miljardia vuotta sitten periaatteessa aivan samoin kuin nyt.

– Maa ei ollutkaan kiehuvan kuuma ja kuiva. Siitä ei ole mitään todisteita, Harrison sanoo.

Jos elämää todella syntyi odottamattoman rivakasti maapallolla, samoin on voinut käydä muuallakin. Sen sijaan kehitys fotosynteesiin kykeneviin elämänmuotoihin on todennälöisesti vienyt miljoonia vuosia, Harrison arvioi.

Tutkimus on luettavissa tiedelehti PNAS (siirryt toiseen palveluun):sta, ja siitä kertoo myös UCLA (siirryt toiseen palveluun):n uutissivu.