Betonikaan ei ole ikuista – skeittipuistojen pioneeri on tullut korjausikään

Helsingin ensimmäinen betonirakenteinen skeittipuisto valmistui Eläintarhan alueelle vuonna 2006. Nyt puistossa tehdään mittavia korjaustöitä paitsi siksi, että betonikin pettää, mutta myös siksi, että tilaa on aina liian vähän.

Kotimaa
Eläintarhan skeittipuiston korjaustyötä tekevän Concrete Proofin työntekijä ehti keskiviikkoaamuna kokeilla puistoa.
Eläintarhan skeittipuiston korjaustyötä tekevän Concrete Proofin työntekijä ehti keskiviikkoaamuna kokeilla puistoa.Antti Kolppo / Yle

Betonisia skeittipuistoja on rakennettu viimeisten kymmenen vuoden sisällä valtavat määrät: pelkästään Helsingistä löytyy yli kymmenen betoniparkkia.

Satoja tuhansia euroja maksavia betonipuistoja perustellaan tavallisesti hyvällä käytettävyydellä, tyylikkäällä ulkonäöllä ja pitkällä käyttöiällä.

Ikuisia ja muuttumattomia betoniparkit eivät kuitenkaan ole. Helsingin Eläintarhaan vuonna 2006 valmistuneessa Micropolis-skeittipuistossa tehdään parhaillaan peruskorjausta.

– Paikka on ollut valtavan suosittu. Nyt halutaan parantaa olosuhteita niin, että tänne saadaan mahtumaan lisää käyttäjiä, kertoo arkkitehti Hanna Lehtiniemi Helsingin liikuntavirastosta.

Lehtiniemen mukaan Micropoliksen kohdalla on tärkeää muistaa, että puisto oli valmistuessaan Helsingin ensimmäisiä betonirakenteisia skeittipuistoja.

– Olosuhteiden rakentaminen tälle lajille oli silloin uutta ja tämä olikin pioneeripaikkoja.

Huollolla pitkää ikää

Betonisia skeittipuistoja rakentavan Concrete Proofin toimitusjohtajan Juuso Aallon mukaan betonirakenne vaatii säännöllisesti tiettyjä huoltotoimia. Sama firma puuhaa nyt myös Eläintarhan parkissa.

– Tämä on betonirakentamista siinä missä muukin, ja sitä pitää huoltaa, se on selvä. Jo kuivuessa tulee hiushalkeamia, joita pitää huoltaa. Lisäksi säännöllinen jälkikäsittelyaineen levitys, mikä pidentää parkin elinikää, on aiheellista tehdä vuosittain tai joka toinen vuosi.

Aallon mukaan betoni on kuitenkin ylivoimainen materiaali esimerkiksi puurakenteisiin verrattuna.

– Betoni ei käytössä mene ikinä mene todella huonoon kuntoon. Perusrunko säilyy hyvänä vaikka parikymmentä vuotta. Pienillä paikkauksilla ja jälkikäsittelyllä käyttöikä saadaan todella pitkäksi.

Pitkä lista korjaustoimenpiteitä, hintaa satoja tuhansia

Eläintarhan kentällä käyttäjät ovat toivoneet alueelle lisää skeitattavaa pinta-alaa, epätasaisen laatoista tehdyn pohjan parantamista sekä puistoa halkovien nurmikaistaleiden poistamista.

Helsingin skeittiohjelmaan on listattu myös muita Micropoliksen kulumia: Flätin betonikiveys on haastavien perustamisolosuhteiden vuoksi elänyt routimisen seurauksena. Epätasaisuuden vuoksi kunto on tyydyttävä ja se lisää onnettomuusriskiä ja vähentää käyttömukavuutta.

Liikuntavirastossa on laadittu kolmivaiheinen korjaussuunnitelma. Kuluvan syksyn ja ensi kevään aikana tehdään skeitattavan pinta-alan laajennus vanhan nurmialueen tilalle. Tämän peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 130 000 euroa.

Muiden vaiheiden osalta päätökset on vielä tekemättä, mutta Lehtiniemen toiveissa on saada kokonaisuus nopeasti kasaan.

Tämä on betonirakentamista siinä missä muukin, ja sitä pitää huoltaa.

Juuso Aalto

– Toivottavasti jo ensi kesänä ryhdytään tämän ison pinnan peruskorjaukseen, eli saataisiin tänne tasainen betonipinta. Ohikulkija ei välttämättä edes huomaa muutosta, mutta skeittaajan rullissa se tuntuu.

Onko samanlainen korjausrumba edessä kymmenen vuoden päästä myös muissa betoniparkeissa?

– Toivottavasti ei. Pitää muistaa että tämä oli pioneeripaikka, ja täällä ei ole pohjana betonipintaa vaan tiilet, jossa on ollut ilmeisesti mittapoikkeamia alusta saakka, Lehtiniemi sanoo.