Nansolta lipesi ote – mikä meni pieleen?

Suomen suurimpiin vaatetusalan yrityksiin kuuluva Nanso Group lopettaa trikootuotannon vuoden kuluttua. Aika ajoi Nanson ohi, arvioivat Ylen haastattelemat muodin asiantuntijat.

Kotimaa
Mallit edsittelevät Nanson vaatteita.

Nokialaisen trikootalo Nanson toiminta on ollut viime vuodet tappiollista. Tiistaina yritys kertoi lopettavansa trikootuotannon Nokialla syksyn 2016 aikana. Tornion sukkahousutuotannon kohtaloa pohditaan yhä.

Yhtiön ongelmat eivät tulleet yllätyksenä muodin asiantuntijoille.

Muotitoimittaja Sami Sykön mukaan Nanso oli viimeksi kiinnostava, kun Mirkku Kullberg työskenteli yrityksen brändijohtajana.

– Noina vuosina yritys alkoi näyttää kekseliäältä trikootalolta, joka venytti trikoota nykypäivään, Sykkö toteaa.

Vuonna 2002 Nansossa aloittanut Kullberg siirtyi kolme vuotta myöhemmin huonekalutalo Artekin toimitusjohtajaksi.

Nanson muotoilu jämähti väärään aikaan

Jenni Rotonen

Pupulandia.fi-sivustoa pyörittävä muotibloggaaja Jenni Rotonen puolestaan uskoo, ettei Nanso ole kyennyt uudistumaan riittävän rohkeasti.

– Nansolla muotoilu on ehkä jämähtänyt jollekin väärälle aikakaudelle. Toisaalta, Nanso on pyrkinyt uudistumaan ja se on tehnyt yhteistyötä nuorten suunnittelijoiden kanssa. Ehkä yhteistyöstä ei ole kuitenkaan saatu kaikkeapotentiaalia irti, Rotonen miettii.

Jenni Rotonen
Jenni RotonenYle

Aalto-yliopiston muotitaiteen professori Pirjo Hirvonen epäilee, että Nanson uskollisin ja vahvin asiakaskunta on jo liian ikääntynyttä.

– Se on usein iso haaste yrityksille, kuinka ottaa aina seuraavat sukupolvet haltuun, ja miten tulkita niiden tarpeita, kulutuskäyttäytymistä, mieltymyksiä ja arvomaailmoja. Ehkä Nanso ei ole saanut siitä parasta mahdollista otetta, Hirvonen pohtii.

Takavuosien suosikkibrändi

Nansolta ei puuttunut takavuosina rohkeutta, kun se mainosti trikoita ja naisten yöasuja.

Muotibrändin kultakausi ajoittui 70- ja 80-luvuille, jolloin Nansolla oli selkeä profiili ja asema Suomen vaateteollisuudessa.

– Nanso löysi sen jujun, mikä viehättää suomalaista naista. Se tapa osui, jolla he tämän designin ja painokuosin suunnittelivat. He loivat sen käsitteen, että miten yöpaita ja yöpukeutuminen voi olla myös sellainen asia, johon kiinnitetään huomiota, Hirvonen toteaa.

Nanso on yrittänyt uudistua 2000-luvulla käyttämällä nuoren polven suunnittelijoita, kuten PaolaSuhosta.

Kullbergin kaudella Nanso venytti trikoon nykypäivään

Sami Sykkö

Sami Sykkö muistuttaa, että Nanso on tehnyt hyvää yhteistyötä myös Kullbergin kauden jälkeen esimerkiksi Anna Ruohosen ja Katri Niskasen kanssa, mutta jotain on jäänyt uupumaan.

– Yrityksen kokonaiskonsepti ei ole ollut yhtä vahvaa eikä toiminta yhtä energistä (kuin Kullbergin kaudella). Eikä printtisuunnittelu ole ollut kiinnostavaa, Sykkö sanoo.

Muotitaidetta Aalto-yliopistossa opettava Hirvonen on seurannut Nanson toimintaa jo 70-luvulta lähtien.

– Olen nähnyt, että he ovat tehneet kiinnostavia, erityyppisiä avauksia, mutta jostain syytä sellainen isompi uudistuminen ei ole päässyt tapahtumaan, Hirvonen sanoo.

Onnistumiseen on yhä eväät

Nanson asusteiden kaikki materiaalit on tehty Suomessa. Se on poikkeuksellista tänä päivänä. Vaatteet on neulottu, värjätty, viimeistelty ja painettu yrityksen omalla trikootehtaalla Nokialla.

Pirjo Hirvonen
Pirjo HirvonenYle

Aalto-yliopiston professorin mukaan itse tuotetun materiaalin käytössä on myös ongelmansa. Mallisto voi jäädä sen takia liian suppeaksi.

– Se johtaa helposti siihen, että mallistossa on paljon itseään toistavia elementtejä ja vaatetyyppejä. Se voi olla yksi sellainen piirre, joka ei välttämättä puhuttele ja sytytä ostajia tässä ajassa, Hirvonen heittää.

Isompi uudistus jäi tapahtumatta

Pirjo Hirvonen

Vaikka Nanso siirtäisi tuotantonsa kokonaan ulkomaille, muodin ammattilaiset uskovat, että suomalainen muotibrändi voi silti vielä pärjätä.

– Tietenkin. Noora Niinikosken palkkaaminen kesän alussa oli hyvä veto, sillä hän tuntee trikoon ja kuviomaailman ja on taitava ammattilainen, Sykkö toteaa.

Niinikoski on Marimekon entinen pääsuunnittelija.

– Tulosten näkyminen vain vie aikaa, vaateala on sellainen, Sykkö jatkaa.

Aalto-yliopiston muotitaiteen professori on samoilla linjoilla.

– Miksi ei, mutta se tarkoittaa varmasti sitä, että Nanso joutuu laittamaan monet asiat uuteen järjestykseen. Nansolla on aivan varmasti jotain omassa DNA:ssaan, joka kannattaisi siirtää uuteen aikaan, uusien sukupolvien käyttöön.

Rotonen kehuu Nanson asusteiden laatua sekä merkin eettisiä ja ekologisia arvoja.

– Nansossa on hyvin paljon asioita, joita ihmiset arvostavat nykypäivänä vaateteollisuudessa aina vain enemmän, koska vaakakupin toisella puolella ovat tehotuotanto ja hikipajat.

Nanso perustettiin lähes sata vuotta sitten, vuonna 1921. Se on yhä perheyhtiö.

Nanso Suland
Haastattelussa Nanson toimitusjohtaja Leena Syrjälä. Hän kertoo, että trikootuotannon lopettaminen ottaa koville.