"Kuvittelevat, ettei heitä tarvitse ottaa" – turvapaikanhakijoita ollaan sijoittamassa uusiin kuntiin

Vaikka turvapaikanhakijoita ei enää tulekaan Suomeen samaa tahtia kuin vielä jokin aika sitten, ei työ ole lähimainkaan lopussa. Aluehallintoviraston mukaan kunnissa olisi alettava pohtia turvapaikanhakijoiden kotouttamista.

Kotimaa
Vanha kerrostalo.
Petri Lassheikki / Yle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kiertänyt viime viikkoina maakuntia ja tavannut kuntien edustajia. Tarkoitus on herättää kuntia siihen, etteivät turvapaikanhakijoita koskevat talkoot ole vielä ohi.

Aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen huomauttaa, että vuoden loppuun mennessä tarvitaan vielä tuhansia uusia vastaanottokeskuspaikkoja. Ensi vuoden kevääseen mennessä Suomeen tarvitaan 10 000–15 000 uutta vastaanottokeskuspaikkaa.

– Me tarvitsemme varsinkin ne kunnat mukaan, joissa ei vielä ole turvapaikanhakijoita. Erityisesti Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala loistavat tällä hetkellä poissaolollaan, joten suurin paine kohdistuu Itä-Suomeen, sanoo Karhunen.

Itä-Suomen ELY-keskuksista kuitenkin huomautetaan, että Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo osallistuvat muiden alueiden tapaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.

ELY-keskusten mukaan vastaaottokeskuksia, hätämajoitusyksiköitä ja alaikäisyksiköitä on muun muassa Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Joensuussa. Uusia vastaanottokeskuksia ja alaikäisyksiköitä suunnitellaan tai käynnistetään parhaillaan muun muassa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Keiteleellä.

Minna Karhunen lisää, että kuormaa pitäisi saada jaettua Suomessa tasaisesti.

– Välillä tuntuu, että kunnat, joissa ei ole vielä turvapaikanhakijoita, kuvittelevat, ettei heitä tarvitse ottaa. Tähän asti myönteisesti suhtautuneissa kunnissa kaikki helposti käyttöön otettavat kiinteistöt ovat jo käytössä.

Sopimukset hoidettava kunnissa kuntoon

Toinen asia, mitä kuntien tulisi ylijohtaja Minna Karhusen mukaan alkaa pohtia, on turvapaikanhakijoiden kotouttaminen. Tällä hetkellä turvapaikkapäätöksiä tulee noin sata viikossa, ensi vuonna lukumäärän ennakoidaan nousevan 400:ään. Tänä vuonna turvapaikkapäätöksiä on annettu noin 5 000, joista 30 prosenttia on ollut kielteisiä.

– Myönteisen päätöksen saavat tarvitsevat kuntapaikan, muistuttaa Karhunen.

Hän toivoo, että kunnat alkaisivat tehdä aktiivisemmin sopimuksia ELY-keskusten kanssa myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vastaanottamisesta.

– Vain silloin, kun kunnalla on sopimus ELY-keskuksen kanssa, valtio korvaa paikkakunnalle muuttavien pakolaisten kustannuksia. Jos sopimusta ei ole, kunta ei saa senttiäkään.

Uusia paikkoja tarvitaan koko ajan

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pitänyt neuvotteluja kuntien kanssa jo pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa sekä Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Torstaina vuorossa on Kymenlaakso.

Me tarvitsemme varsinkin ne kunnat mukaan, joissa ei vielä ole turvapaikanhakijoita.

Minna Karhunen

Tähänastisissa vierailuissa on Minna Karhusen mukaan noussut esille muun muassa se, että kunnat ovat valmiita kantamaan vastuuta, mutta tiedonkulku tökkii.

– Vastaanottokeskuksia perustetaan muuallekin kuin kuntien tiloihin kuten yksityisten omistamiin tiloihin. Nyt joissain kunnissa on luettu lehdestä, että sinne tulee vastaanottokeskus. Tietoa toivotaan riittävän ajoissa.

Tilanne kaiken kaikkiaan ei ole enää yhtä kriittinen kuin se oli pari kuukautta sitten, jolloin Torniosta lähtevä bussi ei välttämättä tiennyt, mikä on määränpää.

– Uusia vastaanottokeskuspaikkoja tarvitaan putkeen koko ajan. Jos uusia paikkoja ei löydy, tilanne muodostuu taas kriittiseksi, huomauttaa Karhunen.

Muokattu 23.10. klo 12.37: Lisätty Itä-Suomen ELY-keskusten kommentti.