Miten Suomi hyötyy datakeskuksista? Professori: Mahdollisuus positiiviseen kierteeseen

Datakeskukset voivat saada samanlaisen efektin aikaiseksi kuin aikoinaan langaton tiedonsiirtokin, sanoo Aalto-yliopiston professori Jukka Manner. Ylen taloustoimituksen esimiehen Antti Oksasen mukaan datakeskukset ovat valopilkku investointirintamalla.

Kotimaa
Yle:n taloustoimituksen esimies Antti Oksanen sekä Aalto-yliopiston professori Jukka Manner aamu-tv:ssä torstaina.
Kansainväliset yritykset ovat viime vuosina perustaneet Suomeen datakeskuksia. Kunnat ovat puolestaan alkaneet kilpailla siitä, kenen maille niitä perustetaan. Aalto-yliopiston professori Jukka Manner ja Ylen taloustoimituksen esimies Antti Oksanen keskustelivat siitä, voiko keskuksista tulla Suomeen varteenotettava teollisuudenala.

Suomeen mahdollisesti perustettavissa uusissa datakeskuksissa on "potentiaali positiiviseen pyörre-efektiin", arvioi Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.

Hän kommentoi asiaa Ylen aamu-tv:ssä tänään torstaina. Mannerin mukaan datakeskusten työllistävyys tarkoittaa alussa rakentamista ja sen jälkeen toiminnan ylläpitämistä.

Datakeskuksella tarkoitetaan valtavia halleja, joissa on paljon tietokoneita ja jotka pyörittävät jokapäiväisiä pilvi- ja digipalveluja, hän selvensi keskustelun aluksi.

Datakeskukset tarvitsevat osaavaa työvoimaa rakentamisen jälkeenkin. Sitä ei välttämättä ole.

Jukka Manner

– Jos lähdetään siitä, että tänne tulee lisää isoja palvelinkeskuksia, [vaikkapa] kymmenen, 20, 30 tai 40 kappaletta, ne tarvitsevat osaavaa työvoimaa rakentamisen jälkeenkin, pyörittämään ja mahdollisesti kehittämään niitä. Sitä taas ei välttämättä ole.

Manner katsoi, ettei suomalainen yliopistosektori ole keskittynyt datakeskuksiin, koska sellaista teollisuutta ei ole maassa aiemmin ollut.

– Se tarkoittaa sitä, että koulutusta pitää muuttaa, mikä tarkoittaa, että meille tulee entistä enemmän alan osaajia. He toivon mukaan ennen pitkää käynnistävät omia firmoja tai sitten isot firmat tulevat sen perässä tänne, että täällä pyöritetään palvelinkeskuksia mutta täällä on myös osaajia.

Hänen mukaansa datakeskuksissa "on mahdollisuus saada samanlainen efekti aikaiseksi kuin langattomassa tiedonsiirrossakin".

– Aikoinaan, kun Nokia rupesi siihen suuntaan menemään, pikku hiljaa yliopistosektorikin rupesi kouluttamaan sen suuntaan osaajia. Nyt niitä tullaan hakemaan maailmalta asti.

Kuin iso huone täynnä kiukaita

Suomessa datakeskukset ovat valopilkku investointirintamalla, sanoi aamu-tv:ssä Ylen taloustoimituksen esimies Antti Oksanen.

– Olemme lyhyessä ajassa nousseet kansainvälisesti varteenotettavaksi sijaintipaikaksi datakeskuksille. Mitä se tulevaisuudessa mahdollistaakaan, voiko sen päälle kehittää lisäbisneksiä, Oksanen arveli.

Olemme lyhyessä ajassa nousseet varteenotettavaksi sijaintipaikaksi datakeskuksille.

Antti Oksanen

Manner totesi Suomen ja Ruotsin olevan kiinnostavia kohteita datakeskuksille muun muassa sijaintiensa ansiosta.

Datakeskusta voi verrata isoon huoneeseen, joka on täynnä saunan kiukaita, hän kuvaili.

– Ne pitäisi pitää kylmänä. Kun avaa ikkunat talvella, se jo auttaa aika paljon. Täällä ei ole hirveästi hirmumyrskyjä ja maanjäristyksiäkään, täällä on stabiilia, Manner sanoi Suomen eduista.

Oksasen mukaan tällä hetkellä puhutaan, että vakavasti otettavia datakeskushankkeita olisi meneillään kymmenkunta.

– Meillä on viidessä vuodessa tullut kahden miljardin edestä datakeskusinvestointeja Suomeen. Tämä on mahdollisuus, johon meidän kannattaa tarttua.

Yle Uutiset pohtii tämän päivän aikana monen eri näkökulman kautta datakeskusten merkitystä Suomen taloudelle.