Stop tekstiilijätteelle! – mekko syntyy vanhasta verhosta ja palttoo puuvillasta

Suomalaiset tuottavat yli viisikymmentä miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain. Muotitietoinen voi kuitenkin löytää tyylikkäitä kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita, ja uusia ympäristöystävällisiä valmistustekniikoita on kehitteillä. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja taiteilija Jani Leinonen saattavat kertakäyttökulttuurin hautaan Kelvoton riepu -tapahtumassa.

Kotimaa
Kierrätyskeskuksen kehitysvastaava Pia Engström ja VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Jätetekstiilien kierrättämisellä on mahdollista saada aikaan hyviä raaka-aineita vaateteollisuudelle. Millaisia mahdollisuuksia tekstiilien kierrättämisessä oikein piilee? Haastattelussa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin ja pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kehitysvastaava Pia Engström.

Suomalaiset tuottavat yli viisikymmentä miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja VTT ovat ryhtyneet vastaiskuun turhan jätteen ehkäisemiseksi.

Kierrätyskeskuksella on oma uusiotuotemallisto Plan B, johon kuuluvat ekologisesti ja eettisesti tuotetut vaatteet, asusteet, sisutustuotteet sekä huonekalut.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kehitysvastaavalla Pia Engströmillä on tänään torstaina Ylen Aamu-tv:n studiossa oman malliston mekko päällään.

– Tämä on ollut joskus verho tai pöytäliina. Se ei kelvannut myyntiin, koska siinä on ollut tahra, reikä tai muu vika, joka on voitu huomioida kaavoituksessa ja leikata pois.

Vanhoista vaatteista uusiokuitua

Myös VTT aikoo kehittää oman mallistonsa, jonka pitäisi ilmestyä ensi vuoden puolella. Tekesin rahoittaman miljoonahankkeen avulla vanhoista tekstiileistä kehitetään uusiokuitua.

– Olemme saaneet pop up -tehtaan Valkeakoskelta eli vanha kuitutehdas siellä on päässyt uuteen käyttöön. Materiaalit tulevat Kierrätyskeskukselta. Vanhoista vaatteista puhdistetaan napit ja vetoketjut, ja sitten rupeamme vetämään niitä kuiduksi, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Harlinilla on yllään asu, joka on sataprosenttista selluloosaa.

– Minulla on päälläni puupalttoo. Kaikki tässä liivissä nappeja myöten on tehty selluloosasta, mutta housut ovat puuvillaa. Tämä on mukava käyttää, ja lisäksi kaikki voidaan liuottaa. Siten siitä voidaan tehdä uutta kuitua eli siitä me saamme uutta tekstiiliraaka-ainetta. Tästä tulee samaa tavaraa yhä uudelleen, Harlin kertoo.

Harlinin mukaan VTT:n tuottaman uusiokuidun kaltaisen materiaalin tuotantokustannukset ovat huomattavasti edullisempia kuin pellolla kasvatettu puuvilla, joka maksaa lähes kaksi tuhatta euroa tonnilta.

"Hyvin paikattu on parempi kuin uusi"

Tavallisesti tekstiilijäte päätyy vientiin ja lopulta siitä tuotetaan energiaa, mutta ekologisesti olisi toivottavaa, että sitä ennen tekstiilit kiertäisivät mahdollisimman monta kertaa vaatteena.

– Ennen vanhaan räsyistä tehtiin matonkuteita. Toivottavasti tulevaisuudessa kierrätetään myös kemiallisen liuotuksen myötä, Harlin sanoo.

Pia Engström kehottaa kuluttajia satsaamaan laatuun.

– Hanki tarkoituksenmukaisia ja niin hyviä vaatteita, että haluat hoitaa, huoltaa ja paikata niitä. Hyvin paikattu on parempi kuin uusi. Jos ostaa harvemmin, voi myös teettää vaatteita. Silloin niistä saa uskomattoman hyvin istuvia, ja voi valita kankaat, materiaalit sekä leikkaukset itse.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus viettää tänään 25-vuotisjuhliaan. Sen kunniaksi keskus käynnistää kansalaisliikkeen laatutekstiilin puolesta yhteistyössä taiteilija Jani Leinosen kanssa.

Kertakäyttökulttuuri saatetaan Kelvoton riepu -tapahtumassa kirjaimellisesti hautaan. Surusaattue lähtee liikkeelle Helsingin Aleksanterinkadulta ja päätyy Kansalaistorille, jossa hautajaisseremonia suoritetaan.